Matkailijan parhaat hankinnat: MATKASÄNKY ja MATKALAUTANEN (yhteistyössä Emma Lastentarvikkeen kanssa)

Päätettiin ottaa taas yhden yön pikareissu pohjoiseen juhannuksena. Autolla lähdettiin matkaan ja ajoa oli reilu parisen tuntia. Juuri ennen juhannusta tajuttiin, että matkasänkyhän meidän on ehdottoman pakko hommata reissulle, jotta napero saa nukkua yön rauhassa. Siispä sitä etsimään kiireellä torstaiaamuna.

Tarkoitus oli ostaa mahdollisimman halpa sänky, joka mahtuu pieneen tilaan, on laadukas ja siinä on oltava lisäpohja, jolla saa naperon nostettua ylemmäs. Itse kun olen hippasen alle 155cm pitkä, niin hankalaksi voi käydä, jos ei yllä pinnasängyn pohjalta nostamaan vauvaa syliin. 😅

Löysimme jotain vielä parempaa, kuin mitä olimme osanneet edes etsiä. Yhteistyössä Emma Lastentarvike brändin kanssa sain alennusta tästä maailman parhaimmasta (mitenkään liikaa tätä kehumatta 😂) matkasängystä. Täältä pääset Lastentarvikkeen verkkokauppaan tutustumaan tuotteeseen paremmin. 

Ensimmäisenä, kun paketin avasin, esiin paljastui pahvilaatikon sisältä erittäin sievä ja kompaktin kokoinen kantokassi, jonka sisällä tämä kyseinen sänky oli. Painoa tällä oli paketin mukaan 10kg, mutta ei kyllä todellakaan tuntunut siltä. Paljon kevyemmäksi olisin luullut. Pointsit myös fiksusti suunnitellusta kassista, joka jättää sängyn renkaat kassin ulkopuolelle. Ei tarvinnut edes kantaa kassia, sillä sitä pystyi vaan rullaamaan pystyasennossa. Helpotti meidän tavaranpaljoudessa erittäin paljon!

Perille päästyämme heti ensitöikseni kasasin sängyn, jotta mini pääsee päikkäreille sänkyyn heti, kun on tarvis. Majoituimme yön siis sellaisessa pienessä Villassa (tai mökissä, miten sen nyt ottaa). Matkaseurana meillä oli myös minun vanhemmat sekä siskontyttöni. Meillä oli mökin nurkassa oma huoneemme, johon sitten levittäydyimme. Sijoitimme matkasängyn huoneen reunaan ja pönkkäsimme sängyt kiinni matkasänkyyn. Paketissa oli mukana myös remmi, jolla sai kätevästi kiinnitettyä matkasängyn kiinni sänkyyn.

Matkasängyssä oli lisäpohja, jolla sai siis nukkumistason ylemmäs. Lisäpohja oli juuri oikealla korkeudella näihin sänkyihin verrattuna. Ei tarvinnut itselläni paljoa liikkua, jotta sain yöllä laitettua naperolle tutin suuhun. Oli myös äärimmäisen helppo nostaa vauva pois sängystä yöimetystä varten.

.

Ja tässä sängyssä on lisäksi laskettava reuna! Olen varmaan niin vanhanaikainen, mutta en todellakaan tiennyt, että tällaisia hienouksia voi matkasänkyihinkin saada. 😂 Muistan, kun pikkutyttönä matkusteltiin ja pikkuveljeni nukkui vielä pinnasängyssä, niin hänellä oli sellainen sininen, erittäin syvä matkasänky, jonne vain isä pystyi vauvan nostamaan. Kukaan muu ei yltänyt. 😂 Ja kokoon taitettunakin sänky vei kamalan paljon tilaa. Mutta selkeästi on tultu eteenpäin tässäkin matkasängyn suunnittelussa.  😂 

Vasemmassa kuvassa siis sängyn reuna on laskettuna ja oikeassa nostettuna normaaliin korkeuteen.

Muita pieniä ja huippuja ominaisuuksia sängyssä on muun muassa renkaat toisessa reunassa. Oli helppo liikutella sänky sopivaan kohtaan renkaiden avulla ja nukkuva vauva ei herännyt edes sänkyä liikutellessa. 😂 Lisäksi sängyn päädyssä on taaperoille oma exit-luukku. Vetoketjulla avattava luukku, josta taapero pääsee sitten itse liikkumaan pois herättyään. Ei tarvitse enää sitten edes nostella taaperoa pois sängystä. Kuinka näppärää! 😂 Meillä koirat rakastaa nukkua sängyn alla. Mietittiinkin mieheni kanssa, että josko kehittelisi oman koira-alustan tuonne pohjalle, niin pääsisi koirat yöksi nukkumaan "koppiin" ja vauva voi nukkua turvallisesti yläpuolella. 😂 Mutta ehkä emme suosittele tätä, sillä sänky tuskin kestää kahta 30-kiloista koiraa sekä vauvaa. 😂

Tähän tuotteeseen olen kyllä aivan todella tyytyväinen ja voin aivan superkovasti suositella tätä kyseistä tuotetta myös muille matkustelijoille. Ja käyhän tämä myös esim. mummulaan yökyläilysängyksi. Ja on vieläpä väriltään todella kaunis ja ajaton harmaa. 👍👍👍

Toinen juttu, josta tuli meille kiireisille reissaajille ehdottoman tärkeä ja hyödyllinen, on matkalautanen. Tässä, kun muutama viikko takaperin aloiteltiin kiinteiden maistelu, ja nykyään sitä sosetta menee jo reilusti enemmän, niin tarvitsimme jonkin sortin astian, jossa kuljettaa valmiiksi lämmitettyä sosetta. Tarkoitus oli mennä läheiseen kotaan paistelemaan makkarat ja samalla antaa vauvalle sosetta. Sitä varten siis tarvittiin kannellinen rasia, jossa voidaan sose kuljettaa. Ja jälleen kerran sellainen löytyi yhteistyössä Emma Lastentarvikkeen kanssa. Täältä löytyy tämä kyseinen tuote.

Kodassahan ei mikroa ole ja ei viitsitty alkaa nuotiolla lämmittelemään soseita, joten mökillä lämmitettiin ruoka valmiiksi ja lompsittiin sitten kotaan makkaranpaistoon. Mukaan ei siis tarvittu muuta, kuin tämä matkalautassetti (ja tietenkin ne omat makkarat). Kansi piti näppärästi soseet mukana ja lämpimänä lyhyen kävelymatkan ajan ja lusikka kuuluu tähän pakettiin jo valmiina. Kodassa vaan makkarat tulille ja neidille soseet esille.

Olihan se erikoinen kokemus pikkuneidille syödä sosetta kerrankin jossain muualla, kuin kotona. Aika kaukana tulesta tietenkin oltiin, mutta silti riittävällä etäisyydellä, jotta vauva pystyi samalla syödessään ihastelemaan liekkejä. 

Seuraavana päivänä kotimatkalla pysähdyimme erään huoltoaseman pihaan. Mieheni haki meille matkakahvit ja samalla kävi lämmittämässä meille sosetta tällä lautasella, jonka voi laittaa siis myös mikroon. Ja tiskikoneessa pesu onnistuu myös, BTW. Sitten istuimme autossa ja vauva sai katsella avonaisesta autonovesta ulos. Samalla meni soseet alas oikein helposti, kun seurailtiin huoltoaseman liikennettä.

Matkan aikana (yksi yö siis oltiin pois kotoa) todettiin myös ilmeisesti todella tärkeäksi ottaa mukaan äärimmäisen paljon tavaraa. Oli vauvalle vaihtovaatteita x3, sitteriä, leluja, leikkimattoa, tuttipulloja x4, kantoreppu, itselleni manuaalinen JA sähköinen rintapumppu (koska varmaan ajattelin että tarvitsen molempia 😂), tennismailat, koirille leluja, luita ja ruokakipot, ja vaikka mitä muuta. Isoa osaa ei edes purettu kasseista, mutta olipahan varalta mukana. Miksi, oi miksi, täytyy aina pakata koko omaisuus mukaan kun lähtee yhden yön reissulle? 😂

Kiinteiden aloittaminen

*TUOTE SAATU*

Vihdoin se tapahtui! Päästiin   aloittamaan soseiden maistelu. 😊 Valmiiksi oltiin varauduttu hommaamalla bataatti, jääpalamuotti ja ruokalappu. Ja koska päästiin 

Emma Brand Ambassadoriksi,

saimme hakea testattavaksi 

Lastentarvikkeesta 

Emma Syöttölusikat.  Olipa muuten buenot! Meidän neiti on  melko "minäitse", niin hän myös halusi pidellä lusikasta kiinni. Näissä lusikoissa oli riittävän pitkä varsi, jotta saatiin molemmat pidettyä kiinni siitä yhtä aikaa. 😂

  Aloitettiin bataatilla, koska sitä   suositeltiin useammassakin paikassa.   Peruna  saattaa kuulemma aiheuttaa   alkuun vatsanväänteitä, joten bataatti on hieman vatsaystävällisempi vaihtoehto. Keittelin ensin 15-20 minuuttia bataattilohkoja, ja sen jälkeen muussasin ne sauvasekoittimella. Tein soseesta hieman löysempää lisäämällä juuri pumppaamaani maitoa.

Sen päivän annos annettiinkin heti tuoreeltaan. Loput pakastin jääpalamuotissa. Koska emme löytäneet siihen hätään mistään silikonista jääpalamuottia, jouduimme tyytymään kovaan, muoviseen muottiin. Ja siitähän ei tietenkään lähde kerralla irti vain se yksi tarvitsemasi kuutio, vaan  ne irtoaa joko kaikki tai ei mitään. Siispä koin helpommaksi irrottaa kaikki jäiset bataattikuutiot ja laittaa ne irtonaisina pakastepussiin. Siitä on näppärä sitten ottaa yksi kuutio kerrallaan.

Ruokalappu kaulalle ja ei kun maistelemaan! Ensireaktio erituntoisesta ruuasta oli hieman hämmentynyt. 😂 Ja luonnollisesti, sen ensimmäisen annoksen neiti työnsi ulos suusta. Seuraava lusikankärjellinen olikin sitten jo ihan ok. Makukin tuntui neidille kelpaavan. Paljoa ei annettu ensimmäisellä kerralla, vaikka näytti kyllä siltä, että hän olisi voinut syödä enemmänkin. Äiti oli kyllä hyvät soseet tehnyt. 😏

Kuten kuvasta näkyy, kovasti hän olisi jo itse halunnut maistella. Ja reippaasti hän avasi suunsakin lusikan nähdessään, niin kuin olisi isokin tyttö. Miten tämä kasvaa ja oppii niin nopeasti? 😍

Seuraavana päivänä sitten maisteltiin hieman lisää. Ja jälleen kerran näytti maistuvan. Mentiin neljä päivää pelkällä bataatilla, jotta nähdään mahdolliset allergiset reaktiot tai muut ongelmat. Mutta ei tullut ihon reaktioita, masun vääntelyitä eikä muitakaan ongelmia. 

Seuraavaksi oli vuorossa porkkana. Sen soseen tekeminen ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista. Ilmeisesti porkkanapalat olivat liian pieniä meidän sauvasekoittimelle, ja porkkanaa lensi pitkin seiniä. 😂 Onneksi löytyi vanha tuoppi🍺, jossa saatiin soseutettua sitten porkkanat sileäksi soseeksi. Taas laitoin rintamaitoa sekaan, jotta sain koostumuksen hieman juoksevammaksi.

Annettiin porkkanaa aluksi paljaaltaan, jotta mini saisi maistaa porkkanan maun. Seuraavana päivänä suurensimme taas hieman annosta, ja annoimme yhden kuution bataattia ja yhden porkkanaa sekaisin. Ja sekin tuntui maistuvan oikein hyvin. Ihana, kun ainakin toistaiseksi  hänelle kelpaa kaikki, mitä tarjotaan. Ja toistaiseksi ainakaan ei ole tullut mitään oireitakaan mistään. Ei edes vatsanpuruja. Huippua!

Seuraavana ajattelimme kokeilla perunaa. Neuvolasta saadun Ensilusikallisia -oppaan mukaan perunaa ei kannata pakastaa pelkkänä perunana, sillä sen koostumus kärsii siitä. Ajattelimme siis tehdä perunaporkkana- tai perunabataattisosetta.

Sitten voidaankin varmasti jo alkaa maistelemaan marjoja ja hedelmiä. Ne ajateltiin ostaa valmiina soseina, koska mielestäni itsetehtynä niistä tulee liian kirpeitä, kun sitä sokeriahan niihin ei oikein voi laittaa. Vai olisiko sinulla tietoa, kuinka marja- ja hedelmäsoseista saisi vauvalle maistuvampia? 😊

Rattaat, sitterit, syöttötuolit, vaatteet.. merkillä väliä?

Tämä aihe aiheuttanee erittäin paljon keskustelua vanhempien keskuudessa. Onko sillä merkillä nyt oikeasti väliä? Kannattaako sijoittaa sitteriin satasia, kun voit saada sen myös halvemmalla? Onko rattaiden ja vaunujen merkillä jotain tekemistä Hyvä mutsi -statuksen kanssa? Millainen vanhempi oikeastaan olet, jos sun lapsilla ei ole Gugguuta, P.O.P:tä, Metsolaa, Mini Rodinia tai Baby Björniä? 

Tämä teksti on sitten vain omaa mielipidettäni. En lyttää ketään, joka haluaa käyttää merkkituotteita, enkä myöskään lyttää ketään, joka ei omista ainoatakaan merkkituotetta. Kukainenkin tyylillään, eikö vaan! 😊

Nuorena halusin ne ihanat MicMacin housut ja Kooma-pipon. Ja en saanut ikinä, kumpaakaan. Mutta mielestäni minun vanhempani ovat silti parhaat vanhemmat maailmassa. Kyllähän minulla vaatteita oli, mutta ei juuri näitä merkkivaatteita. Ja oikeastaan en ymmärrä, että miksi oikeastaan olisi tarvinnutkaan olla. Muuten kuin että se oli silloin tosi coolia. 😎

Olen nykyään niitä ihmisiä, jotka ei oikein usko näihin merkkivaatteisiin ja merkkituotteisiin. Koen, että selviän kyllä vähemmälläkin. Raskausaikana vauvalle vaatteita ja tavaroita hommatessani törmäsin usein siihen, että toiset mammaystäväni haluavat lapselleen merkkituotteita ja toiset taas jotain halvempaa. Sitteri oli ehkä se asia, jota mietin ja pohdin aivan luvattoman kauan. Tarvitseeko sen olla oikeasti juuri se Baby Björn, mikä kaikilla muillakin on? Hintaa kyseisillä sittereillä on kuitenkin käytettynäkin todella paljon. 

Katselin nettikaupasta erästä sievää sitteriä, jossa olisi ollut lelukin mukana ja väri olisi ollut kaunis, ajaton musta. Ystäväni kanssa juttelin (erittäin merkkivannoutunut ihminen kyseessä siis 😁) ja hän sanoi, että kyllä sen pitää BB olla ehdottomasti. Yritin kysellä tarkemmin syytä, mutta vastaus oli, että se on vain yksinkertaisesti paras. 😁 Selvä. Mitäpäs sitä sitten epäröimään. 😁

Muutama muukin ystäväni liputti kovasti BB:n sitterin puolesta. Siltikin minua mietitytti sen korkea hinta. Vielä muutamalta muulta ystävältä asiaa kysyessäni sain kuitenkin erilaisen vastauksen. "Ei kai sillä ole niin väliä, kunhan se on mukava vauvalla istua ja se kestää." Tämäpä! Mutta silti mietitytti, että olisiko se sittenkin se BB. Vai säästäisinkö, ja ostaisin  jonkun halvemman? Tätä mietittiin mieheni kanssa kauan (KAUAN!), mutta lopulta päädyimme kuitenkin tähän paljon kehuttuun BB:n sitteriin, kun sen "halvalla" netistä käytettynä löysin. (Halvalla en tarkoita todellakaan halpaa sanan kirjaimellisessa merkityksessä, vaan halpa siihen nähden, millä hinnalla kyseisiä sittereitä yleensä myydään.)

Nyt reilu kolmen kuukauden käyttökokemuksella voin sanoa, että sitteri on kyllä meillä ollut erittäin tykätty. Mutta kokemusta minulla ei ole muusta merkistä, joten en voi sanoa, onko juuri tämä Baby Björn, mikä tästä sitteristä tekee erityisen hyvän vai onko se sitterin idea itsessään. Mutta ainakin tähän kyseiseen sitteriin löytyy paljon kauniita kuoseja päällisiin. Tuntuu, että lähes jokainen ompelija omistaa kaavan BB:n sitterin päälliselle ja heillä löytyy useampia vaihtoehtoja päällisille. Vaihtopäällinen sitteriin on ainakin meillä ollut kyllä erittäin MUST HAVE. Muutaman kerran on valskannut (vai falskannut?) vauvan vaipoista tavara läpi sitterissä istuessaan. Sitten, kun päällinen on pesussa, niin sitteri onkin käyttökelvoton sen aikaa. Ja päällistä kun pitää pestä niin paljon, niin se ei meinaa kestää niin kauaa, kuin mitä runko itsessään kestää.

Sitterin lelu (ainakin tämän kyseisen sitterin lelu) on ollut kyllä meillä maailman paras keksintö. Vauva sai ristiäislahjaksi lelun sitteriin ja sen jälkeen sitten hoksattiinkin, että omilla käsillähän voikin tehdä jo vaikka mitä, muun muassa pyöritellä sitä lelua. Tästä siis pisteet BB:lle!

No entäs sitten ne matkarattaat? Onko ne pakko olla jotain superkallista merkkiä? Mikä vika on halvemmissa? Teimme testin ja ostimme halvimmat rattaat, jotka käytettynä löysimme ja joka vastasi tarpeitamme. Päädyimme Carena-rattaisiin. Sievät, kevyet ja näppärät. Tärkeää meille oli se, että pystyy työntämään yhdellä kädellä, saa kallistettua makuuasentoon, ovat sievät ja ne saa pieneen tilaan. Plus supertärkeä ominaisuus: KAHVIKUPPITELINE! 😂 

Kaikki nämä ominaisuudet löytyi näistä kyseisistä rattaista. Miinuksena (tavallaan) oli se, että rattaat vaatisivat hieman pehmustetta matkustajalleen. Löysimme lastentarvikeliikkeestä erittäin sievän pehmusteen, joka ajoi tämän asian. Rahaa meni yhteensä noin nelisen kymppiä rattaisiin ja pehmusteeseen.
Reissussa pääsimme testaamaan sitten näitä rattaita. Neiti viihtyi aluksi ihan hyvin, kun huomasi, että sieltä näkee vaikka mitä. Mutta sitten kun äiti ja isi hävisi näköpiiristä, niin alkoi tylsistyttää. Meidän rattaissa ei ole sitä vaihtoehtoa, että voisi kääntää vauvan kulkemaan kasvot työntäjään päin. Seuraavissa rattaissa (jos tarvitsee hommata uudet) halutaan olevan tämä ominaisuus.

Yhdellä kädellä pystyi työntämään tosi hyvin. Huippuominaisuus tämä oli siinä vaiheessa, kun vauva päätti, ettei haluakaan rattaissa enää olla. Itse kannoin vauvaa ja työnsin rattaita, kun mieheni kantoi ostokset. 😁 Autolta hotelliin siirryttäessä neidille ei kelvannut rattaissa makoilu ollenkaan, vaan sylissä kannettiin taas. Mutta onneksi meillä oli ne matkarattaat! Ai että oli mahtava kasata kärryn kyytiin kassit ja pussit ja laukut, oli niin näppärä tavaroiden kuljetukseen! Sitä varten kai me nämä rattaat hommattiin! 😂

Mutta sitä mieltä olemme, että halvalla VOI saada myös hyvää. Nämä rattaat ainakin ovat superhyvät tarkoitukseensa. Vaikkakaan ei ole kyseessä käsittääkseni mitkään kovin suositut ja kalliit merkkirattaat, niin siltikin aivan loistavat. Toki, enhän tiedä paremmastakaan, mutta pärjätään aivan hyvin näillä. 😊

Sitten ne vaatteet. Itse henkilökohtaisesti en haluaisi lapselleni hommata kalliita merkkivaatteita sen takia, koska tässä vauvaiässä vaatteet käyvät niin nopeasti pieneksi (plus merkkivaatteet ovat tosi kalliita). Sitten itkettää, kun ihanatihanatihanat vaatteet käy liian pieniksi ja ne pitää laittaa pois. Olen käyttänyt tytölläni paljon tätä kuvassa (tuossa alhaalla🠋) näkyvää vaateyhdistelmää. Taisi tulla äitiyspakkauksen mukana molemmat, tämä body ja housut. Minusta ne ovat niin sievät yhdessä ja siksi onkin tullut käytettyä näitä paljon. Nyt ne kuitenkin käyvät jo liian pieneksi, niin piti ihan kuva ottaa, kun nämä on nyt viimeistä kertaa päällä (body ainakin) ennen kuin laitan ne pois (odottamaan ehkä seuraavaa käyttäjää😉😉). Melkein itku pääsi, kun tajusin, kuinka mini on jo kasvanut! 💓

Toki ymmärrän vaatteissa niiden laadun ja sen takia kalliin hinnan. Paljonhan näitä vauvan vaatteita joutuu pesemään, milloin tulvivan kakkavaipan ja milloin puklun takia, mutta yhtenään ovat ainakin meillä pesussa. Varmasti nämä kalliimmat merkkivaatteet ovat paljon laadukkaampia, kuin nämä halvemmat, mutta onhan ne silti käytössä vain hetken. Itse olen ihastunut kuitenkin äärimmäisen paljon Gugguun jumpsuittiin, siihen, missä menee se vetoketju söpösti vinoon. Sellaisen taidan jossain vaiheessa naperolleni hommata, mutta sen takia vain ja ainoastaan se, että kun se on niin sievä. Mieheni ei kyllä kovin pitänyt ajatuksesta, mutta eihän sitä siltä kysytä. 😁

Kun tulee aika hommata syöttötuoli, luulen, että päädymme siihen samaan, joka on varmaan kaikilla muillakin. Stokke Tripp Trapp. Sen monikäyttöisyyden ja ulkonäön takia olen tähän päätymässä. Lisäksi näihin saa tarvittaessa helposti osia tai vaihtopäällisiä, tai muuta vastaavaa. Mutta tähän päätökseen olen tullut puhtaasti vain sen takia, että en tiedä oikein mistään muustakaan. 😁 Mutta kuulopuheiden perusteella siis tämä olisi näppärä ja laadukas.  Varmaan tarvitsisi perehtyä hieman muihinkin, jotta voisi mielipidettä mistään sanoa. 😂 Ehkä tämän takia merkkituotteita käytetään nykyään niin paljon, kun ei tiedetä mistään muistakaan vaihtoehdoista? ☝😂

Meillä kaikki tarvikkeet ja vaatteet on saatu tai ostettu pääsääntöisesti käytettynä. Olemme jo raskausaikana tiedostaneet, kuinka kalliiksi tulee loppupeleissä tällainen "vauvatehtailu", joten ajateltiin, että jos voi jossakin säästää, niin säästetään. Silti uskoisin olevani ihan hyvä äiti, vaikka meillä ei olekaan uutta ja kallista merkkitavaraa. Itse arvostan vauvatavaroissa enemmän sitä käytännöllisyyttä, kuin hintaa ja merkkiä.  Olen päättänyt, että mitään en aio vielä myydä pois, vaan säästän ne mahdolliselle seuraavalle naperollemme. Voi, alkaa olla jo ikävä sitä vauvamasua! 😍

Rintapumppu. Millainen on hyvä? Testissä kaksi erilaista

Alkuraskaudesta olin vielä melko vahvasti sitä mieltä, että en aio imettää laisinkaan. Ihan vaan koska en vaan halua. Suunnitelmissa oli saada heti synnytyksen jälkeen sitä jotain lääkettä, jonka avulla maito ei nousisi ollenkaan. Itseäni jotenkin ahdisti ajatus imettämisestä. Ajattelin, että koen olevani lehmä.😞 Hassu ajatus sinänsä, koska tiedän ja sisäistän asian, että imettäminen on täysin luonnollista meillä kaikilla nisäkkäillä, lehmästä ihmiseen. Ja minun mielestäni imettäminen (jos joku muu sitä tekee) on ihan ok ja luonnollista, mutta omalle kohdalle sen vain tuntui kovin ahdistavalta. Mieheni onneksi tuki minua koko ajan, aivan sama, aikoisinko imettää vai en.

Loppuraskaudesta ajatus kuitenkin vähän kerrallaan muuttui ja päätinkin, että haluan ainakin kokeilla. Muuten en voi kertoa kokemuksiani, jos en olisi koskaan kokeillut. Sitten sektion jälkeen sen ensimmäisen kerran kun vauvan nosti rinnalle ja hän tarrautui rintaan kiinni, olin aivan myyty! Otin tilanteesta kuvankin ja lähetin miehellenikin (joka ei sillä hetkellä vielä ollut sairaalassa, koska vierailuaika ei ollut vielä alkanut). Siitä hetkestä lähtien ihmettelin, että miksi ylipäätään ikinä edes ajattelin, etten muka haluaisi imettää.

Loppuraskaudessa luin paljon asioita imetykseen ja rintamaitoon liittyen. Äidinmaito olisi lapselle parasta mahdollista ravintoa. Halusin antaa lapselleni parasta, joten siitä syystä päätin, että haluan ainakin kokeilla imetystä. Ja voin kertoa, päivääkään en ole katunut! Vaikkakaan maitoa ei ole aina herunut, niin kuin olisin toivonut ja välillä imetys ja rintamaidon tarjoaminen (pumpattuna maitona siis) on ollut erittäin stressaavaa.

Alkuun vieroksuin ajatusta rintapumpusta. Minusta se, jos mikä, olisi sitä, jolla tunnen itseni lehmäksi. Tämän takia alkuun pumppailinkin maitoa vain yksin, jopa mieheni katseilta piilossa. Hänestä toki ajatus oli typerä, sillä kyllähän hän ymmärtää kyseessä olevan aivan luonnollinen ja yleinen asia. Sitä paitsi pumppaamalla maitoa mieskin pystyisi osallistumaan vauvan ruokailuihin. Mutta siltikin piilossa pumppailin, ja mieheni sen kuitenkin hyväksyi.

Ensimmäisen pumpun ostin jo ennen synnytystä, jotta sekin olisi sitten valmiina. Valitsin Tori.fi:stä halvimman mahdollisen pumpun, joka olisi vielä lähellä kotiani. Sellainen löytyikin melkein naapurista ja 5€ maksoin siitä. Ei paha sijoitus. Kyseessä on siis Medelan manuaalinen pumppu. Medela Harmony itseasiassa tarkemmin. Hieman kuitenkin googlailin ja enemmän ihmisillä oli pumpusta hyviä kokemuksia kuin huonoja. Eli ei varmaankaan ihan turha vehje. Kyllähän sillä alkuun saikin pumppailtua maitoa oikein hyvin. 

Kunnes heruminen hetkeksi väheni ja jouduin tekemään jos minkälaisia vippaskonsteja, jotta saisin maidon riittämään. Tässä vaiheessa luulin jo hajottaneeni pumpun (koska maitoa ei herunut) ja ostinkin uuden samanlaisen (tai no käytettynä sekin, 5€ silläkin oli hintaa). Olin ehtinyt jo hommaamaan lisäpulloja tähän pumppuun, joten ei käynyt mielessäkään, että vaihtaisin eri merkkiin. Hetken uudella pumpulla pumppailtuani ymmärsin, ettei toinen pumppu ollutkaan rikki. Yksinkertaisesti maitoa ei vaan herunut. Kun sain taas maitoa herumaan paremmin, minulla olikin käytössäni kaksi pumppua. Tehostin maidontuottoa tuplapumppaamalla, eli käytin siis molempia pumppuja yhtä aikaa. Se muuten toimi! Siinä säästi niin paljon aikaakin, kun ei tarvinnut molempia rintoja erikseen pumppailla.

Pumpusta sen verran, että vaikka täysin kokematon näissä pumppuasioissa olenkin, niin melko hyvät arvostelut tälle pumpulle siltikin annan. Purkaminen ja kasaaminen on äärimmäisen helppoa, kaikki osat on helppo pestä ja keittää. Lisäksi ainakin Jollyroomista tuntuu saavan osia näihin todella helposti. Ne pienenpienet osat (jotka hukkuu aivan varmasti!), ne pienet, huomaamattomat tiivisterenkaat, joiden puuttuminen tekee laitteesta miltei käyttökelvottoman, niitä osia ei kuitenkaan meinaa löytyä siihen käyttötarkoitukseen mistään. Mutta sitä varten meillä on Biltema ja Motonet, joista saa näitä pienenpieniä, turhalta vaikuttavia tiivisterenkaita (o-renkaita). Jouduimme mieheni kanssa näitä kuumeisesti metsästämään jossain vaiheessa. 😂

Sitten kuitenkin päätin, että haluaisin kokeilla, josko jollain toisella pumpulla heruisi paremmin. Useammassakin lähteessä kehuttiin Beemoon sähköpumppua. Tätä päätin siis kokeilla! Onneksi sekin löytyi käytettynä, ja melko läheltä vieläpä. Ja alkuperäisessä pakkauksessaan, ohjeineen päivineen, koska ilman niitä olisi mennyt sormi suuhun useampaankin otteeseen. Ei ollut nimittäin ihan kaksi tai kolme osaa vaan, jotka puretaan ja kasataan. Vaan varmastikin lähemmäs 15 pientä osaa, jotka piti vielä kaikki laittaa oikein päin, tietenkin. 

No, aikani pyöriteltyä sain kuitenkin osat paikalleen ja pääsin testaamaan. Herumispumppaus tällä laitteella automaattisesti kestää kaksi minuuttia, mutta tarvittaessa nappia painamalla voi muuttaa pumppauksen stimuloinniksi ja taas toisinpäin. Imutehoa voi myös itse säätää. Aluksi laite tuntui hassulta, kun olin tottunut siihen Medelan kovaan rintasuppiloon. Beemoon laitteessa se suppilo kulkee nimellä hieromatyyny ja se on pehmeää silikonia (oletan). Mutta kun laite alkoi tositoimiin, niin kyllähän sitä maitoa alkoi herua. Ja enemmän, kuin käsipumpulla. Ja isot pointsit siitä, että kyynärvarren lihakset eivät joudu läheskään niin koville jatkuvan ja/tai pitkäkestoisen pumppauksen takia! 😂 Tässä kuvassa minulla on vierekkäin käsipumpulla ja sähköpumpulla pumppaamani maitomäärät. Yhtä aikaa ja yhtä kauan pumppasin (noin 10min), sähköpumpulle herui jonkin verran enemmän näinkin lyhyessä pumppausajassa.

Seuraavana päivänä testasin pumppua vauvan ollessa päiväunilla. Hän oli juuri syönyt ennen päiväunille nukahtamistaan, joten oletus oli, että maitoa ei heruisi pumpulle niin paljoa. Laitteessa on ajastin (30min), jossa on siis ensimmäiset kaksi minuuttia stimulointia ja loppuaika aktiivista pumppausta. Siinä samalla Instagramia selaillessani (mun blogin Instagram-tilin löytää muuten nimimerkillä vauvahuuruilua. Käy nappaamassa seurantaan! 😉😉😉) pumppasin huomaamatta koko 30minuuttia. Ja koko sen ajan (aina välillä käännyin katsomaan, josko maitoa heruu) maitoa tuli oikein suihkuamalla. Sain tämän yhden puolentunnin pumppauksen aikana yhdestä rinnasta reilu 110ml! Minulle tämä on todella paljon, kun tähän asti olen saanut pumppaamalla irti vain noin 50ml. Sanoisin siis tämän käyttökokemukseni perustella, että tämä Beemoon pumppu on aivan superhuippu!

Lisäksi erittäin superiso plussa oli se, että paketin mukana tuli sovitin erikokoiselle pullolle. Kuinka näppärää onkaan, kun aiemmin ostamani Medelan pumppauspullot sopivat tämän adapterin kanssa täydellisesti myös tähän Beemoo-pumppuun. Ei mennyt siis hukkaan edelleenkään nämä ostamani pullot. 😂

Mikä on sun mielestä paras käyttämäsi rintapumppu? Nyt saa mainostaa ja kehua omaa lemppariaan. Vielä ehdin testailemaan ennen kuin vauva on niin iso, ettei rintamaitoa enää tarvita! 😂

Allergiapuolella lääkärikäynti

Meidän tytölle oli varattu aika siis tämän vaipan punaisen värjäymän takia allergia-ja gastroenterologiapuolelle. Aika oli kivasti jo heti aamusta kahdeksalta. Ensin hoitaja haastatteli ja kirjoitteli asioita ylös. Hän kysyi, että olemmeko jo aloittaneet kiinteiden antamisen. Kerrottiin sitten, että tuntuu kyllä, että neiti tarvitsisi jo kiinteitä ruokia kun meinaa olla koko ajan nälkä. Tämä hoitaja sitten kertoi eräästä tutkimuksesta, jossa oli alettu syöttämään vauvalle kiinteitä jo kolmen kuukauden iässä, ja tulokset olivat olleet oikein hyvät. Allergiat vähenivät ja erilaiset ruoka-aineet maistuivat lapsille paremmin myöhemmällä iällä. Itse olen kuullut taas päinvastaista, että 4-6kk täysimetyksellä olisi parhaimmat tulokset allergioiden ehkäisyn kannalta. Minulla on siis hieman ristiriitaiset ajatukset asian suhteen.

Vaipan värjäymän suhteen ei otettu kovin paljoa kantaa, koska kyseessä ei siis ehkä olekaan suolistosta tuleva veri/värjäymä, vaan virtsan mukana tuleva. Uskon ja toivon että värjäymä on ollut vain esimerkiksi niitä fosfaatteja, joista aiemmassa tekstissäni mainitsin (sen voit lukea täältä). Nyt sitä ei ole reiluun kuukauteen näkynyt ollenkaan. Toivottavasti se meni nyt kokonaan ohi eikä tarvitsisi asiaa sen kummemmin enää miettiä. Mutta jos vielä ilmaantuu tätä värjäytymää, niin olemme uudelleen yhteydessä lääkäriin.

Mutta takaisin tähän allergia-asiaan. Lapsellamme todettiin atooppinen iho (miehelläni on myös atooppinen iho ja minulla on aina silloin tällöin ihon kanssa pieniä ongelmia) ja saimme siihen lääkärin kautta rasvan. Meillä on toiminut äärimmäisen hyvin Minicare - merkkinen perusvoide. Vauvan iho on pysynyt todella hyvänä. Hoitaja sanoi meille epäileväisesti haastatteluvaiheessa, että "mitenkä kun täällä lukee että lapsella olisi atooppinen iho, mutta kun tämähän näyttää ihan normaalilta tämä iho".. 🤭 No joo, hyvänä ollaan saatu se pidettyä, eikä se missään vaiheessa kovin pahana oikeastaan käynytkään. Ihan alkuvaiheessa, kun puhkesi paljon hormoninäppyjä, niiden kuivuessa iho myös muualta lehahti tosi kuivaksi. Mutta tällä rasvalla tilanne helpottui melkein heti ensirasvauksella.

Lääkäri kuitenkin katsoi ihon ja totesi, että tarvittaessa voi laittaa hydrokortisonia iholle. Saatiin myös resepti johonkin toiseen rasvaan, jota me voitaisiin käyttää vaippa-alueelle tarvittaessa. Käsittääkseni siis ajaa saman asian kuin sinkkivoide. Sinkkivoide on lääkärin mukaan niin paksua, että se saattaa jopa vain pahentaa atooppisen ihon vaippaihottumaa ja hiertymiä. 

Lääkäri antoi luvan alkaa piakkoin maistelemaan kiinteitä ruokia. Paras ilmeisesti olisi, että tässä vaiheessa ottaisimme korvikkeen käyttöön joka päivä siten, että yksi ruokailu tapahtuisi korvikkeella. Näin vauvan vatsa ehtisi tottua paremmin jo muuhunkin, kuin vain rintamaitoon. Sitten kesäkuun puolessa välissä (vauva on tällöin noin 3,5kk) voisimme aloittaa kiinteiden maistelun. Peruna ilmeisesti saattaa alkuun aiheuttaa ummetusta, joten bataatti voisi olla parempi vaihtoehto aloitukseen. Ja myös hedelmä- ja marjasoseet olisi passeleita. Taidamme aloittaa mangososeella, koska se on ainakin minun lemppariani. 😋

Bataatista en niin välitä, mutta itsetehtynä soseena se voisi ehkä maistua. Täytynee kokeilla myös sitä. Babyshowereillani maistelin eri makuisia valmissoseita purkista, ja bataatti oli kyllä mielestäni kamalan makuista. Mutta hukkaan ei mennyt sekään purkki, kun meidän koiralle se maistui! Sille kyllä kelpaa aivan kaikki muutenkin, joten kunhan vauva alkaa sormiruokailemaan (ja sotkemaan), uskoisin, että koira löytyy tällöin pöydän alta odottelemasta tippuvia eväitä. 😂 

Pidemmällä autoreissulla vauvan kanssa ensimmäistä kertaa

Ollaan mieheni kanssa kovia reissaamaan, milloin minnekin. Pääsääntöisesti Suomen rajojen sisäpuolella, mutta on tullut käytyä myös Ruotsin, Norjan ja Viron puolella yhdessä. Usein kuulee sanottavan raskaanaoleville, että "reissatkaa nyt vielä kun voitte, lapsen kanssa se ei onnistu niin helposti". Meillekin tätä sanottiin pariinkin otteeseen. Jo raskausaikana kuitenkin päätimme, että tämän väitteen tulemme kumoamaan. Onhan siinä omat haasteensa tietenkin, etenkin kun kolmenkuukauden ikäisen vauvan kanssa matkustelee, mutta huumoria ja hermoja kun ottaa mukaan, niin helposti selviää!

Haluttiin lähteä automatkalle jonnekin hieman kauemmas. Vaihtoehtoja läpikäydessämme päädyttiin Tuurin Kyläkauppaan, koska itse olen käynyt siellä vain joskus lapsena (ehkä jotain 12 vuotiaana) ja mieheni ei ollut käynyt siellä ikinä. Siispä reissua suunnittelemaan! Ajomatka sinne olisi noin nelisen tuntia. Kahdestaan jos olisimme olleet liikkeellä, oltaisiin luultavasti tykitetty koko matka pysähtymättä. Mutta koska meitä on nyt kolme, tilanne on hieman eri.

Kauankos se vauva nyt saakaan sitten olla turvakaukalossa kerrallaan..? Tätä selvittelimme useammastakin lähteestä. Päädyimme siihen tulokseen, että maksimissaan kaksi tuntia haluttaisiin meidän naperon olevan kerrallaan turvakaukalossa. Sitten pysähdyttäisiin jaloittelemaan, vaihtamaan vaippaa ja muuta. Mutta koska ollaan jo totuttu siihen, että asiat eivät aina (IKINÄ!) mene suunnitelmien mukaan, emme katsoneet tarkkoja pysähdyspaikkoja, vaan ajoimme jonkun aikaa ja pysähdyimme sitten, kun siltä tuntui. Kuitenkin maksimissaan se kaksi tuntia ajettiin yhteen putkeen.

Ensimmäinen pysähdys hoidettiin fiksusti isomman kaupan pihalla. Pääsimme hoitohuoneeseen vaihtamaan vaippaa. Luksusta. 😃 Halusin myös imettää matkan aikana, joten hoidin sen homman autossa. Oli sateinen ilma, joten auton ikkunat oli huurussa ja märät, niin ei tarvinnut miettiä, huomaisiko joku paljasta pintaa auton takapenkiltä. 😃 Naperokin oli ihmeissään tästä muutoksesta, mutta erittäin tyytyväisenä kuitenkin söi (joi!) mahansa täyteen. Ja matka jatkui!

Seuraava pysähdys hoidettiin sitten kaatosateessa, tien varressa pysähdyspaikalla. Jälleen autoimetys takapenkillä samalla, kun mieheni söi matkaeväitä etupenkillä. Sitten se vaipanvaihto. Se oli lystiä se! Takapenkistä puolet (toisella puolella on tietenkin turvakaukalo) saa kaadettua alas. Sen päällä ollaan vaihdettu vaippa ennenkin siten, että ollaan seisty ovi auki ulkopuolella. Mutta nyt tulikin vettä aivan saavista kaatamalla. Ei siis ollut kovin mielekäs vaihtoehto seistä ulkona. Mutta muuten olisi ollut melko ahdasta ja hankalaa, joten pakko oli yrittää. Siispä mies ulos seisomaan sateenvarjon kanssa! 

Tuuli kuitenkin myös paljon, joten tuulensuojaa piti jotenkin yrittää saada. Hmm, mies voisi pitää tuulensuojaa viltillä ja itse yrittäisin jotenkin saada vaipan vaihdettua. Siinä sitten sattui jos minkälaisia kommelluksia, milloin tuuli niin kovaa, että sateenvarjo lensi kädestä, milloin tippui vettä jommalle kummalle niskaan, milloin mitäkin. Ja minulla oli hauskaa! Nauroin aivan vedet silmissä tälle kommellukselle, samalla kun yritin vaihtaa naperolle vaippaa. Vauva kovasti meitä tuijotteli hölmistyneenä, mutta päätyi lopulta vaan hymyilemään ja kiljahtelemaan meidän toilailuillemme. 😃

Lopputulos oli se, että vaippa saatiin vaihdettua ja vauva pysyi kuivana ja tuulelta suojassa. Mies oli kuitenkin kauttaaltaan läpimärkä ja minä nauroin vedet silmissä niin, että vatsaan sattui. Mutta vauva oli tyytyväinen, se on pääasia! 😃 Onneksi osataan mieheni kanssa nauraa asioille (ja toisillemme), joten ei alkanut kumpaakaan ärsyttämään, vaan naurettiin asialle vielä koko loppu ilta. 😃💕

Matka jatkui taas ja seuraava pysähdys olikin sitten perillä Tuurissa. Tarkoituksena oli vielä ajaa saman illan aikana Seinäjoelle hotelliin yöksi, joten liikaa aikaa ei ollut käytettävissä Tuurissa, vaikkakin aamulla ajoissa lähdettiin ajamaan. Pieni pintaraapaisu vaan ehdittiin Tuurin Kyläkaupassa käydä, mutta silti saatiin rahaa kulumaan. 😃 Piti lähteä lunastamaan hotellihuone, joten päätettiin, että ajellaan aamulla takaisin ja ajetaan sitten samaa reittiä takaisin kotiin.

Mutta ennen kuin lähdettiin jatkamaan Seinäjoelle, ehdimme käydä Kyläkaupan leluosastolla. Voi sitä hykertelyn ja kiljahdusten määrää, kun vauva sai katsoa ja ihastella niin monia leluja! 😍 Pinkki keppihevonen ja lammaskäsinukke aiheutti eniten riemunkiljahduksia. Kuitenkin, kun napero on vielä niin pieni, emme päätyneet ostamaan keppiheppaa tai käsinukkea, mutta purulelun/helistimen hän sai sen sijaan valita itse. Vaihtoehtoina oli violetti tai keltainen eläinhelistin. Neiti tuijotti ihastuneena kumpaakin, mutta alkoi sitten hieman kädellä hamuilemaan sitä violettia. Sen hän siis halusi, ja sen hän siis sai. Ja sille olikin sitten ihana jutella koko loppu matka! 😍

Hotelliin päästyämme alkoikin sitten pian iltahommat vauvan kanssa. Sitä ennen ehdittiin kuitenkin käydä vielä hotellin ravintolassa syömässä illallista. Vauva nukkui sen ajan kokonaan, joten saimme mieheni kanssa nauttia illallisesta aivan rauhassa. Ihana napero, kun antoi meille äiti-isä-aikaa. 😍

Seuraavana aamuna sitten oli vuorossa hotelliaamiainen. Ja saimme sijoitettua aamupalalle menemisen siten, että vauvalla oli juuri aamun ensimmäiset päikkärit sinä aikana. Ja taas saimme syödä mieheni kanssa rauhassa. Parasta. 😊

Sitten kamat kasaan ja matka jatkui takaisin sinne, mistä tultiinkin. Ilma oli jo huomattavasti sievempi ja pääsimme katsomaan myös Kyläkaupan alueen ulkokojut. Jälleen kerran oman syömisemme ajoitimme vauvan päiväunien kohdalle ja kerkesimme syödä rauhassa (ei voi liikaa hehkuttaa tätä asiaa😊). Ollaan yhtäkkiä jotenkin tosi hyviä tässä syömisen ajoittamishommassa! Tähän asti ruoka on joka kerta ehtinyt jäähtyä, kun vauvalla tulee aina nälkä tai huuto juuri, kun oma lämmin ruokani on nenän edessä. 😃

Oltiin ennen reissua ostettu naperolle matkarattaat, joita sitten käytettiin perillä. Kuitenkaan neiti ei suostunut shoppaillessa kovinkaan paljoa niissä olemaan. Kannoimme siis vauvaa vuoronperään sylissä ja herätimme ihastusta ohikulkijoissa riemunkiljahduksia äännähtelevällä vauvallamme. 😃 Mutta oikein hyvin selvisimme kantamallakin. Älysimme, että matkarattaat voi olla myös ostosten kuljettamista varten, jos vauva ei rattaissa suostu olemaan. 😃 Ei ollut hukkaostos siis!

Sitten vielä iltaa myöten ajelimme takaisin kotiin. Koko matka meni kyllä mielestäni erittäin kivuttomasti pienen vauvan kanssa. Toistaiseksi olen siis sitä mieltä, että ei pidä paikkaansa se väittämä, että pienten lasten kanssa ei voisi matkustaa. Toki tämä oli vasta ensimmäinen reissu. Vielä ehtii tilanteet ja mielipiteet muuttua. 😃

Suurimman osan automatkasta vauva nukkui. Yleensä hän ei nykyään suostu päivällä kovin pitkiä päiväunia nukkumaan, joten nyt sai ainakin nukkua sitten vähän reilummin reissun aikana. Myös parisuhteen kannalta reissu oli oikein onnistunut. Saatiin mieheni kanssa nauraa kippurassa, jutella niitä näitä matkan aikana, suunnitella seuraavia reissuja ja saimme myös rauhassa ruokailla ravintolassa useammankin kerran. Kaikin puolin siis oli aivan mahtava ensimmäinen perhereissu. Näitä lisää! 😊