keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Joko saa alkaa yrittää toista lasta?

Jo tätä esikoista suunniteltaessa ajateltiin, että halutaan lapset (kaksi tai kolme) pienellä ikäerolla. Sektiopäätös sitten hieman hidastutti tässä asiassa, koska sektion jälkeenhän suositellaan raskauksien väliksi vähintään vuosi. Mutta kun me niin kovasti haluttaisiin jo sekin toinen muksu.

Neuvolaan laitoin aiemmin kysymystä, että voisiko mitenkään olla mahdollista ajatella, että jättäisinkin pillerit pois jo tässä vaiheessa, kun esikoinen on 7,5kk. Melko jyrkkä ei sieltä sitten tuli kuitenkin. Ja ymmärtäähän sen. Mutta kun se ei ollut se vastaus, minkä olisin halunnut kuulla.

Mielestäni olen palautunut sektiosta erittäin hyvin. Haava ei tulehtunut missään vaiheessa, mitään paikkaa ei arista, ei ole selkäsärkyjä, virtsankarkailua eikä muutakaan normaalista olotilasta poikkeavaa. Kierto nyt on tietenkin täysin sekaisin, mutta rohkenisin väittää sen johtuvan minipillereistä. Myöskin kun olen jo päässyt tähän kotoilun makuun, niin töihinpaluu ei huvittaisi tippaakaan parin kuukauden päästä. Mutta siltä nyt tuskin voin välttyä kuitenkaan, koska hoitovapaalle jääminen on taloudellisesti mahdoton ajatus tässä vaiheessa.

No, varasin kuitenkin lääkäriajan yksityiselle puolelle, naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille. Olenhan ennenkin käynyt kalliilla erikoislääkärin vastaanotolla käytännössä turhaan, joten samahan se oli taas käydä.  (Täältä voit lukea lisää tästä aiemmasta käynnistäni, kun yritimme esikoistamme)

Lääkäri kutsui minut huoneeseen ja kysyi, kuinka hän voisi olla avuksi. Kerroin sitten lyhyesti, että haluaisin jo raskautua uudelleen, vaikka edellisestä synnytyksestä oli vasta 7,5 kuukautta aikaa. Ja sekin synnytys päättyi kiireelliseen sektioon. Lääkäri kuunteli ja kyseli lisäkysymyksiä ja kirjoitteli asioita ylös. Sitten hän tutki perinpohjaisesti kaiken. Ultraäänellä katsottiin myös kohdun arpi sekä munasarjat. Vasemman puolen munasarjaa sai etsiä jonkun aikaa, meinasi jo iskeä pieni paniikki, että mihin se on oikein hävinnyt raskauden aikana. 😀 Mutta löytyi onneksi jostain suolen välistä/takaa. Tätä toista munasarjaa etsiessä samalla tuli tutkittua muualtakin, eikä löytynyt mitään poikkeavaa, esim. nestettä vatsaontelosta tmv.

Kohdun arpi oli parantunut erinomaisesti. Normaalisti tässä vaiheessa saattaisi vielä näkyä esim. arpikudospuutoksia tai muuta vastaavaa, mutta minun kohdallani arpi oli parantunut täydellisesti. Myös ihon pinnalla näkyvä arpi on mielestäni äärettömän siisti ja huomaamaton. Kohtu oli ilmeisesti nyt normaali, eteenpäin kallistunut. Aiemmin ennen raskautta kohtu oli taaksepäin kallistunut, mutta ilmeisesti raskaus on "kallistanut" kohdun normaaliin suuntaan. Toki aiemminkaan kohtu ei mitenkään kovasti ollut taaksepäin kallellaan, että varmaan hyvinkin mahdollista, että raskaus on sen kääntänyt oikeaan suuntaan. En tiedä, kun en ole alan asiantuntija, mutta olen superhyvä googlailemaan asioita. 😁

Munasarjat oli normaalit ja mitään poikkeavaa ei löytynyt. Myöskään mitään riskiä seuraavaa raskautta ajatellen ei siis löytynyt. Lääkärin kanssa vielä keskustelimme uudelleenraskautumisesta, ja hän totesi, ettei näe mitään syytä, etteikö uutta raskautta voisi alkaa yrittää vaikka samantien. Tämä oli mahtava uutinen!

Tähtäsin lääkärikäynnin juuri sille päivälle, jolloin olisi pitänyt käydä apteekissa ostamassa lisää pillereitä, mikäli uusi raskaus ei olisi vielä ollut suositeltavaa. Mutta koska lääkäri näytti vihreää valoa, en siis hakenut lisää pillereitä. Nyt olen ollut jo reilu kuukauden ilman pillereitä. Jännää!

Edellisen kerran, kun aloimme siis yrittää esikoistamme, tilanne oli jotenkin todella stressaava. Mielessäni pyöri kaikki maailman vaihtoehdot siitä, että entä jos ei voidakaan saada lapsia. Olisiko vika minussa vaiko miehessäni. Aiemmin siis itse kävin lääkärillä tarkistuttamassa, että kaikki oli kunnossa ja teimme myös miehelleni spermatestit, joiden tulos oli kylläkin erittäin epäilyttävä. Stressasin aina koko kierron ajan, että onkohan nyt riittävästi peittoa heiluteltu ja oliko oikeaan aikaan, riittääkö kaksi kertaa päivässä seksiä, entä jos siittiöt ei pääsekään perille, pitäisikö varalta nostaa jalat ylös (tai vaikka seistä päällään hetken 😂), syödäänköhän nyt riittävästi vitamiineja ja muuta.. Eli käytännössä stressasin aivan kaikkea. Sitä yritämme nyt tällä kertaa välttää. Nimittäin meillähän tärppäsi juurikin sillä kierrolla, kun päätimme olla yrittämättä. Ei sitä siis turhaan sanota, että ei pitäisi stressata. 😀

Toivon, että esikoinen pitää meidät sen verran kiireisenä, että ei ole aikaa stressata ovulaatiota sun muuta. Lisäksi uskon muutenkin, että jonkun aikaa menee kierron palautumisessa normaaliksi, tämän minipillerisotkun jälkeen. Eli yritetään vaan olla normaalisti, ja tärppää sitten kun tärppää. 😊 Yritän nyt myös olla tekemättä mitään isompaa numeroa tästä asiasta. Viimeksi piti jo yrittämisvaiheessa kertoa sadalle läheisimmälle kaverille asiasta, joka sekin varmaan omalta osaltaan toi lisää stressiä. Pää kylmänä siis eteenpäin! 😊



perjantai 1. lokakuuta 2021

Hiustenlähtö raskauden jälkeen

Olen pian kalju. Hiuksia lähtee TO-DEL-LA paljon, tukkoina, päivittäin. Alkoi raivostuttamaan niin kovasti, kun joka paikka täynnä hiuksia, että olen alkanut vain aamuisin laittamaan hiukset kiinni ja kuljen hiukset ponnarilla joka päivä. Se ei varsinaisesti varmaan ainakaan auta tässä hiustenlähdössä. 😒

Jotenka Google taas laulamaan. Vastauksia kysymykseeni löytyi useista lähteistä, ja jokaisessa oli lähestulkoon sama vastaus: ei voi tehdä asialle mitään ja se loppuu sitten ajan kanssa.. Mutta tällä vauhdilla olen kalju ennen kuin ehdin kissaa sanoa. 

Kyselin asiaa myös Instatililläni (@vauvahuuruilua). Olisiko kellään ollut yhtään mitään neuvoja tai helpotusta hiustenlähtöön? No ei. Ilmeisesti sille ei siis oikeastikaan voi yhtikäs mitään. Kävin kuitenkin Googlen läpi uudestaan ja törmäsin ajatukseen, että päänahan hierominen voisi ihan pienesti mahdollisesti auttaa, jos siihen nyt mikään auttaa. Päänahan hierominen lähteen mukaan kiihdyttäisi verenkiertoa ja mahdollistaisi täten sen, että ravintoaineet pääsevät paremmin imeytymään, eikä hiuksia täten lähtisi niin paljoa. Kaukaa haettua, mutta epätoivoissani otin sen kuitenkin kokeiluun. Vielä en ole huomannut sen vaikutusta, mutta ainakin se tuntuu erittäin mukavalta. Olen pakottanut miehenikin välillä iltaisin hieromaan  päänahkaani, sehän se vasta mukavalta tuntuukin. 😊

Olen niitä ihmisiä, jotka uskovat, että kaikkeen löytyy joku keino. Aina löytyy jokin pilleripurkki, yrttivalmiste, luonnontuote, erityisshampoo, -öljy tai -hoitoaine, tai ihan mikä tahansa, jolla voisi tilannetta parantaa. Haluan siis uskoa näin, oikeastihan näin ei varmastikaan ole. 😅 Jotenka googlailin alkuun, mistä ylipäätään koko hiustenlähtö johtuu. Raskauden aiheuttamat hormonaaliset muutokset ovat pääsääntöisesti syynä omalla kohdallani. Sille en usko voivani mitään tehdä (paitsi raskautua uudelleen), joten siihen en lähtenyt sen enempää perehtymään.

Pääsääntöisesti kaikkien lukemieni sivustojen mukaan ruokavaliolla voisi jollain asteella vaikuttaa hiusten kuntoon (ei siltikään suoraan siihen hiustenlähtöön). Paljon kasviksia, hedelmiä, terveellisiä rasvoja, proteiineja, täysjyvää, plus muut perinteiset. Vitamiinilisät (mm. biotiini, sinkki, foolihappo, B6- ja B12 -vitamiinit) voivat auttaa, jos ravinnosta ei saa ravintoaineita riittävästi. (Täältä lähteeseen: Hair Lust).

Samasta lähteestä löytyi myös vinkkejä, joilla saa hiukset näyttämään tuuheammilta. Itse kiinnitin huomion muun muassa shampoon ainesosiin. Sivuston mukaan SL-sulfaatit pahentaisivat tilannetta, joten näitä ainesosia tulisi välttää (https://thehairlust.fi/blogs/blog/6-syyta-hiustenlahtoon). Marssin siis kauppaan shampoohyllylle etsimään jotain, joka ei sisältäisi näitä sulfaatteja. Onneksi otin mieheni mukaan, sillä mikään helppo homma ei tämä etsiminen ollut. Melkein kaikissa shampoopulloissa tuoteselosteessa luki jo heti toisena ainesosana nämä sulfaatit. Lopulta alkoi jo ainesosat vilistä silmissä ja päädyin johonkin shampooseen, jossa ei lue ainakaan suoraan tätä  sodium lauryl sulfonatea.

Hiuspohjan kuorinta oli seuraava, joka pisti silmääni. Ajattelin, että sellaisen voisi varmaankin tehdä itse. Jotenka etsimään siis ainesosia, joita tähän kuorinta-aineeseen voisi laittaa. Laitoin sekaisin kaikkia hiuksille hyviä aineita, joita löysin pikagooglauksella netistä ja joita löytyi kotoamme kaapista. Suola, sokeri,kananmuna,kahvinpurut, aloe vera geeli, ja oliiviöljy. Lisäksi epätoivoissani ostin vielä erikseen hiuksille tarkoitettua öljyä sekä biotiinikapseleita. Lisäsin kapselin jauheet ja hiusöljyt vielä sekaan, ja seos oli valmis.

Mielenkiintoinen projekti oli kyllä tämän mössön levitys. Ensin kastelin hiukset ja sitten mieheni kaatoi mössön minulle päähän vähän kerrallaan. Yritin saada seoksen mahdollisimman hyvin päänahkaani ja annoin seoksen vaikuttaakin jonkin aikaa saunassa, samalla hieroen päänahkaa hierontaharjalla. Tämän mäskin peseminen pois olikin sitten oma hommansa taas. Kahvinpuruja oli aivan joka paikassa, ja kahteen otteeseen sain pääni pestä shampoolla, jotta kaikki kahvinpurut lähtisivät. 

Tämän jälkeen laitoin päähäni vielä "hoitoaineseoksen". Siinä oli kahta eri hoitoainetta (toisessa oli aloe veraa, toisessa biotiinia) ja lisäsin vielä muutaman pisaran aloe vera geeliä. Hoitoaineenkin annoin hetken aikaa vaikuttaa saunassa ennen kuin pesin ne pois. 

Koko tämän projektin aikana hiuksia lähti aivan järkyttävän paljon. Useita paksuja tuppoja, joita ei iljennyt edes viemäriin päästää. Olisi ollut pian tukossa koko viemäri. 

Seuraavana aamuna odotukset oli kovat. Olin aivan varma, että olen keksinyt nyt ratkaisun tälle hiustenlähdölle. Ulkonäöllisesti en kyllä huomannut mitään mullistavaa eroa (ei siis hiukset ollut muuttunut taianomaisesti paksummaksi, pidemmäksi tai vaihtanut väriään). Mutta hiuksia harjatessani ja "tukistustestillä" hiuksia irtosi nyt vain aivan yksi tai kaksi. Eli olin joko keksinyt ratkaisun ja tulisin voittamaan ison kasan palkintoja tämän mullistavan keksintöni vuoksi, TAI sitten vaan ne kaikki irtohiukset lähtivät edellisen illan käsittelyn aikana jo valmiiksi. No, tämä jälkimmäinen taisi olla lähempänä oikeaa.

Seuraavat pari päivää hiuksia lähti vain todella vähän, mutta siitäpä se sitten taas kiihtyi ja pian oltiin taas samassa tilanteessa kuin ennen tätä projektia. Tein samaisen käsittelyn uudestaan hiuksille, mutta edelleenkin "vaikutus" oli vain sen pari päivää. Eli ainakaan näillä kyseisillä ainesosilla ei siis ollut vaikutusta mihinkään. 😒

Jatkan siis vielä asiaan perehtymistä ja erilaisten shampoiden, hoitoaineiden ja seerumeiden tutkiskelua. Eli seuraavana näiden lättähiusteni kanssa kyselisin keinoja, joilla tuuheuttaa tukkaa. Tai vastaavasti peruukkeja voi ehdotella. Kerro sun omia vinkkejä ja kokemuksia. 😊

Tai lohduta edes mua ja sano, että KYLLÄ SE JOSKUS LOPPUU.






sunnuntai 22. elokuuta 2021

Soseita ja sormiruokaa vauvalle

Meidän tyttö on nyt aivan pian puolivuotias. Mihin tämä aika oikein katoaa? 😃 Eihän se ollut kuin aivan hetki sitten, kun tulimme vasta synnäriltä kotiin. Nyt ollaan jo niin isoa tyttöä, että aletaan jo sormiruokailuakin kokeilemaan.

Muru on nyt reilun pari kuukautta syönyt kiinteitä ruokia imetyksen ja korvikkeiden lisäksi. Aluksi annokset olivat aivan pieniä maisteluannoksia, mutta nykyään meidän neiti vetää pilttipurkillisen kerralla yhdeltä istumalta. 😀 Ollaan maisteltu erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä nyt uusimpana viljoja. Lemppariruuaksi on muodostunut lähinnä aivan kaikki. 😅 Banaani pelkästään ei ole kovin mielekästä syötävää, kuten ei myöskään puuro sellaisenaan. Mutta puuron sekaan sekoitettuna esim. omenasosetta tai marjasosetta, niin johan maistuu. Ihana, kun ei ainakaan vielä ole kovin nirso neiti. Aivan kuin isänsä, kaikki syödään, mitä tarjotaan. 😅

Viiden kuukauden iässä saatiin aloittaa siis viljat (ja lihat, joita ei vielä olla ehditty ottamaan mukaan). Aloitimme perinteisesti kaurapuurolla. Ajattelin olla kaukaa viisas ja antaa puuron vauvalle sellaisenaan, ilman sen kummempaa soseutusta tai muuta mössäystä. Tavoitteenahan on syödä myöhemmällä iällä muutakin kuin täysin sileitä soseita, joten päätettiin aloittaa rakeisempaan ruokaan totuttelu jo hyvissä ajoin. Tyttö ei ollut moksiskaan, eikä ilmekään edes värähtänyt kun ruoka olikin koostumukseltaan hieman erilaista.

Kaurapuuron jälkeen maisteltiin minullekin uutta lajiketta, riisihiutalepuuroa. Aivan riisipuurolle maistui, vaikkakin ilman maitoa ja suolaa. 😅 Mutta oikein hyvää oli siltikin. Omaan annokseeni lisäsin suolaa, voita ja raejuustoa, niin olihan hyvää. Ihana muuten, miten terveellisemmin tulee itselläkin syötyä nyt, kun aamuisin keittelen puurot tytölle. Sitten vielä kun loppu päivän syömiset saisi kuntoon, niin hyvä tulisi. 😅

Meillä parhaiten maistuu puurot, jos seassa on omena- tai päärynäsosetta. Myös itse soseutettuna mansikat, punaviinimarjat sekä puolukat maistuu neidille puuron seassa todella hyvin. Toki hän nyt pitää myös marjoista sellaisenaan, kuten punaviinimarjat ja puolukat. Omaan makuuni ovat hieman kirpeitä, mutta naperolle maistuu, niin mikäs siinä. 😅

Aluksi ajattelin, että valmistan kaikki kasvissoseet itse, koska se on helppoa ja halpaa. Mutta välillä laiskuus iskee, joten ollaan maisteltu myös valmissoseita. Ne on muuten yllättävän hyviä jopa omaan makuuni. ☝ Mutta helposti soseet valmistuu kyllä samalla, kun tehdään ruokaa itsellemmekin. Pikkukattilaan vain erikseen kasvikset keittymään, siinähän ne menee samassa. 

Sormiruokailu on nyt se THE JUTTU. Tästä olen innostunut myös itse, koska koen, että on varmasti helpompi lapsella opetella myöhemmin itse syömään lusikalla, kun on ensin opeteltu syömään sormin. Aiheesta kiinnostuneena varasinkin kirjastosta kirjan, jossa käsitellään sormiruokailua. Jospa sitä hieman viisastuisi. 😊

Aloiteltiin jo hieman parsakaalilla ja kurkulla tämä sormiruokailu. (Niin ja maistelututtihan meillä on käytössä ja siellä on ollut marjoja, hedelmiä, jopa sosetta, mutta lasketaankohan tätä sormiruokailuksi?) Parsakaali ainakin näytti uppoavan todella hyvin. Ensimmäisen kerran, kun vauva laittoi höyrytetyn parsakaalin suuhunsa, niin ilme oli kyllä erittäin ikimuistoinen.😅 Sellainen "WTF?!". 😅 Mutta seuraava maistelu olikin jo niin hyvää, että kuului vaan "namnam" koko ajan. Oli siis ilmeisen hyvää. 😅 

Sotkun suhteen meillä on sellainen asenne, että senkus tulee sotkua, ei haittaa. Sotkut voi pyyhkiä pois, plus meillä on kaksi koiraa, jotka huolehtivat kyllä, ettei liikaa sotkua pääse syntymään. Mutta jotain ollaan kuitenkin opittu tästäkin: nimittäin RUOKALAPPU tai VAATTEET POIS! 😅 Mustikkatahroja on erittäin ikävä alkaa irrottamaan vaatteista, koska ne ei vaan yksinkertaisesti lähde. Ei sitten niin millään. Joten helpoimmaksi ollaan koettu, että otetaan vaan vauva vaippasiltaan maistelemaan marjoja ja muuta. Eipähän tarvitse vaatteita liotella missään turbopesuaineessa. Koirat hoitaa sitten lattioiden siivouksen.

Omatoimisessa ruokailussa meitä on auttanut tämä Emman syömäapu (*tuote saatu yhteistyössä Lastentarvikkeen kanssa*) (täältä lisää). Helpottaa todella paljon, kun vauva voi kokeilla soseiden syömistä myös aivan itse. Sosetta voi puristaa tuttiosaan, jolloin vauva saa sosetta tuttiosan rei'istä suuhunsa. Riittävän pienet reiät takaavat sen, ettei sosetta tule kerralla liikaa. Tämä toimii meillä ikään kuin maistelututtina, mutta soseille. Helpottaa toki myös vauvan syöttöä siten, että itselle vapautuu toinen käsi tekemään muita askareita. Ei tarvitse pidellä sosepurkkia toisessa kädessä, vaan voi samalla vaikka juoda kahvia LÄMPIMÄNÄ! ☝

Sormiruokailun saloihin siis perehdyn vielä lisää. Olisiko sinulla antaa vinkkejä, neuvoja tai ohjeistusta sormiruokailuun? Mitä kannattaa tehdä/maistella, mitä ei todellakaan kannata? Miten valmistetaan mitäkin maisteltavia? Voiko kenties leipoa jotain maisteltavaa vauvalle? Ihan mitä vaan aiheeseen liittyvää, tai vaikka ihan aiheen vierestäkin. 😊





lauantai 7. elokuuta 2021

Uudet (käytetyt!) Britax -merkkiset vaunut ja lisätarvikkeet

Pakko päästä hehkuttamaan uusia vaunujamme. Ostettiin käytettynä Britax Go -yhdistelmävaunut. Rakastuin näihin aivan kerta heitolla! Ollaankin nyt käyty vaunulenkillä todella ahkerasti. Tuntuu hyvältä päästä "pitkästä aikaa" kunnolla vaunulenkille. Nyt tässä sateisten ilmojen ja oman laiskuuteni takia vaunulenkit on jäänyt todella vähälle, mutta nyt ei ole oikeastaan enää tekosyitä. 😀

Alunperin siis meillä oli Brio Happy -merkkiset vaunut. Nämä ovat siis hieman vanhemmat, mutta aikanaan kuulemma kovinkin tykätyt vaunut. Yhdistelmävaunut olivat nämäkin, eli erillinen pehmeä kantokoppa ja ratasosa sitten erikseen. 

No, näistä uusista vaunuista. Koettiin, että tarvitsimme vaunuihimme kääntyvän etupyörän. Tätä ominaisuutta meidän aiemmissa vaunuissa ei ollut, eikä sitä kyllä osattu edes kaivata. Ennen kuin pääsimme kurvailemaan matkarattaillamme, joissa on kääntyvät etupyörät. Kyllähän ne kulki niin nätisti, että päädyimme katselemaan tällä ominaisuudella varustettuja vaunuja. Ja löytyihän ne melko nopeasti. Ja tämä kyseinen yksilö vieläpä melko edullisesti.

Ensikosketus näihin Britaxeihin, ja olin aivan myyty! Ensinnäkin ne kääntyvät eturenkaat. Se teki niin todella paljon helpommaksi vaunujen työntämisen. Nämä Britaxit on myös todella kevyet, joten senkin puolesta liikkuminen niillä on niin helppoa. Ja yhdellä kädellä työntäminen (koska toisessa kädessä on yleensä kahvi, puhelin tai jäätelö 😁) on todella helppoa ja kevyttä näiden kääntyvien pyörien ansiosta. Ja myös tarvittaessa vähän offroadiakin pystyy näillä ajamaan. 😁 Mutta renkaat on myös vaihdettavissa talvea varten isompiin renkaisiin, jotka on lukittavat. Helpottaa varmasti kovasti sohjolla vaunuilua.

Kantokoppa meillä on täysin musta, ja todella kaunis. Kuomun saa pitkälle aurinkosuojaksi, ja kuomussa on myös kurkistusluukku/tuuletusluukku. Olisin kuitenkin kaivannut tähän kantokoppaan vielä sellaista ominaisuutta, että pääpuolta pystyisi nostamaan hieman ylemmäs. Joissain vaunuissa käsittääkseni sellainen on, mutta tästä en kyllä keksinyt, että kuinka se toimisi.

Tähän on helposti vaihdettavissa myös istuinosa/ratasosa, millä nimellä se sitten ikinä kulkeekaan. Meidän versiossa se on ruskea. Ihana, kun värit on tällaisia, että sopivat sekä tytöille että pojille, mutta miellyttää myös äidin silmää. 😊 Tässä kuvassa ollaankin pelaamassa frisbeegolfia juhannuksena. Hyttyssuoja vaan paikalleen, niin neiti sai nukkua päiväunensa rauhassa. 

Jokaisessa kuvassa näkyy myös tämä näppärä tarvikepussi. Meillä vakiovarusteina siinä on aina tuttipullo sekä yleensä kahvikuppi. 😁 Äidille kelpaa kahvi usein. 😁 Tässä meidän versiossa on myös oma pieni tasku avaimia varten. Näppärän kokoiseen tavarakoteloon mahtuu lisäksi vielä puhelin, joten kaikki tarvittava mahtuu kyytiin. 

Sadesuojana meillä on käytössä yhteistyössä Lastentarvikkeen kanssa saatu Emma-sadesuoja. Värinä tietenkin perussievä musta, ja reunoilta löytyy heijastimet. Edellisten vaunujen sadesuojaan verrattuna tässä Emma-sadesuojassa oli vaikka minkälaisia pieniä lisäyksiä ja helpotuksia. 


Ensinnäkin tämä suojaa oikeasti KOKO vaunut. Tämä kurkistusreikä on tässä riittävän pieni, että kovemmallakaan sadesäällä ei liikaa vettä pääse naperon naamalle. Tämän kurkistusaukon saa suojattua myös läpinäkyvällä suojalla, joka kiinnitetään tarroilla paikalleen. Kovemmassakin tuulessa se pysyy suojana. Muovisuojan pystyy myös rullaamaan tuohon ylös, kuten kuvassa, jos ei sada niin paljoa. (Huomatkaa myös kuvassa pilkistävä vaunulelu, jota napero haluaa esitellä 😁.)

Kun vauvan haluaa saada rattaista pois, ei tarvitse ensin purkaa koko suojaa pois vaunujen päältä, vaan sitä varten menee vetoketju tuosta keskeltä. Kuinka näppärää! Voi jättää vaunut sadelenkin jälkeen esimerkiksi eteiseen vaan kuivumaan, eikä tarvitse heti irrottaa suojaa.

Takaosasta löytyy myös kurkistusluukku. Jos on käytössä esimerkiksi istuinosa ja naperolla on katse menosuuntaan, niin työntäjä voi silti helposti kurkistella rattaiden meininkiä takapuolella olevasta kurkistusluukusta.

Sadesuoja kulkee näppärästi sille tarkoitetussa pussukassaan. Siinä on tarrakiinnitys, jolla sen saa roikkumaan esimerkiksi vaunujen runkoon. Näin se kulkee aina matkassa. Suomen sää kun on aina niin yllättävä, että koskaan ei tiedä, milloin tulee vettä niskaan. 😁 Ensimmäisessä kuvassa näkyy, missä me kuljetamme sadesuojaa. On nopea kaivaa se tuosta vaunukopan alapuolelta pussistaan pois sateen yllättäessä. 

Emma-sadesuojat sopii yleisimpiin vaunu- ja ratasmalleihin, sekä myös matkarattaisiin. Näppärästi kuminauhalla kiristyvä suoja on helppo nopeasti vetäistä vaunujen suojaksi. Ei tarvitse kiinnitellä sen kummemmin mihinkään. Värivaihtoehtojakin löytyy
erilaisia,  pinkistä harmaaseen, kuviolliseen, seeprakuosilliseen, aina mustaan saakka. Emma-sadesuojia voi tilata täältä, tai ostaa suoraan Lastentarvike-myymälöistä ympäri Suomen.













lauantai 17. heinäkuuta 2021

Vauva-arkea helpottavat asiat

 Raskausaikana tuli hommattua kaikenlaista tavaraa vauvalle jo valmiiksi. Yritimme miettiä valmiiksi, mitä tarvimme ja mitä emme, jotta tavaraa ei olisi aivan liikaa. Kohtalaisen hyvin mielestäni tästä selvittiinkin. Tavaraa meillä on paljon, mutta ei kovinkaan paljoa liikaa. Mutta mitkä asiat on ne, joista on oikeasti ollut apua? Tässäpä listaa, mitä meillä on todettu hyväksi tähän mennessä!

 Vaunut ja turvakaukalo


Ehdottoman tärkeät! Ilman vaunuja olisi minulla kyllä aika kurjaa. Vaunulenkit on niitä päivän kohokohtia, kun pääsee kotoa ulos. 😀 Muutenkin kun liikutaan niin paljon, niin vaunut ja kaukalo on vaan niin hyvät.

                    Pikkupyyhkeet (paaaaaaaaaljon)

Meillä ollaan ilmeisesti pyyhkeiden suurkuluttajia. 😀 Kun aikanaan muutettiin mieheni kanssa yhteen, yhdistettiin pikkupyyhevarastomme ja meillä olikin yhtäkkiä todella paljon pieniä pyyhkeitä. Luultiin pärjäävämme vauva-arjesta sillä määrällä, mutta olimme väärässä. Meillä on hoitoalustan päällä vielä erikseen pyyhe mahdollisia pissa- ja kakkavahinkoja varten. Ja alkuunhan näitä sattui aivan koko ajan, jolloin pyyhkeet oli koko ajan pesussa. Ostimme siis lisää. Kymmenittäin. Eikä ne silti meinaa riittää, kun halutaan pyykätä välillä muutakin kuin pyyhkeitä. 😀 Aina kirppiksellä pyöriessäni, jos satun törmäämään halpoihin pikkupyyhkeisiin, ostan vähän täydennystä varastoon.


                    Hoitoalusta pyykkikoneen päällä kylpyhuoneessa

Meillä on todettu superhyväksi ideaksi pitää hoitoalustaa kylpyhuoneessa pyykkikoneen päällä. Meillä on niin pieni kylppäri, että hoitotasoa sinne ei olisi saanut mitenkään. Ja hoitotasoa ei oltaisi saatu mahtumaan minnekkään muuallekkaan meidän asunnossa, joten pyykkikoneen päällä hoituu vaipanvaihdot ja rasvaukset aivan todella hyvin. Heti vieressä on pesuallas, jossa voi pestä pyllyn. Allaskaappiin tehtiin tilaa vaipoille ja pyllypyyhkeille. Rasvat ja muut saatiin myös mahtumaan kylppärin kaappiin, joten kaikki tarvittava on käden ulottuvilla. 

Pullojenkuivausteline

Kuinka paljon tilaa siinä säästääkään, kun saa pullot kuivamaan telineeseen, eikä suinkaan levälleen pyyhkeen päälle tiskipöydälle. Tässä ihan vertailun vuoksi ennen ja jälkeen -kuvat. Ensimmäisessä kuvassa siis pullot on sievästi kuivaustelineessä, vieden tilaa vain telineen verran. Toisessa kuvassa nämä samaiset pullot ja osat on levällään (ei kuitenkaan niin levällään kun yleensä!) pyyhkeen päällä, jolloin tilaa kuluu koko tiskipöytätaso.

Vinkkinä: Emma-merkiltä saa tämän todella kauniin pullojenkuivaustelineen. Tästä linkistä löytyy tarkempia tietoja tuotteesta lastentarvike.fi -verkkokaupan sivulta:   Emma Kuivausteline

* TUOTE SAATU yhteistyössä Emma Lastentarvikkeen kanssa*








Sitteri ja siihen lelu

Me ostimme Baby Björnin sitterin. Se on todettu erittäin loistavaksi ja tarpeelliseksi, etenkin kun siihen kiinnittää BB:n lelun. Vauva viihtyy siitä pitkän tovin aivan yksinäänkin lelua ihmetellen ja käsillä pyöritellen. Tässä vapautuu omat kädet hetkeksi muihin hommiin, esimerkiksi vaikka rauhassa syömiseen tai vessassa käymiseen. 😁 Vaikka nykyään kyllä vauva on melko paljon lattialla leikkimatolla. Mutta hän pyörähtää nopeasti masulleen ja sitten alkaakin kirkuminen ja mölyäminen, kun hän ei sitten vatsallaan viihdykkään, mutta ei osaa vielä takaisin selälleenkään kääntyä. 😁


Rintapumppu
Pääsääntöisesti syötämme vauvalle rintamaitoa, mutta nyt kuvioihin on tullut lisäksi äidinmaidonkorvike. En kuitenkaan koe pakolliseksi itselleni vain imettää koko aikaa, vaan syötämme myös pullosta vauvalle maitoa. Tätä varten rintapumppu on meillä ollut ehdottoman tärkeä. Aiemmassa julkaisussa vertailin kahta erilaista rintapumppua (täällä), joista molemmat on minulla käytössä joka päivä edelleen. Ilman rintapumppua olisin itse kytkettynä koko ajan täysin lapseen, jolloin omien asioideni ja harrastusteni tekeminen jäisi aivan kokonaan. Mutta pumppaamalla maitoa pulloon voi miehenikin syöttää vauvaa ja itse irtoan tekemään jotain muuta välillä. Esimerkiksi kirjoittamaan blogia tai somettamaan. 😁

Vauvavakuutus
Näiden vaipan värjäymien takia kun ollaan käyty lääkärissä useampaankin otteeseen, on vakuutus koettu olevan aivan superiso pelastus kaikkien laskujen kanssa. Omavastuun maksamisen jälkeen käyntikerrat lääkärissä tai lääkkeiden ja rasvojen ostot ovat käytännössä ilmaisia. Se raha kun etenkin näin äippälomalla on kohtalaisen tiukassa, niin helpottaa, kun saa laskuista rahaa takaisin.

Kaksi vaunuverhoa
Kaksi. Pakko olla. Toinen on kiinni kaukalossa ja toinen vaunuissa. Tympeä alkaa siirtelemään aina niillä renksuloilla kaukalosta vaunuihin ja toisinpäin. Niin paljon meillä tulee kuitenkin liikuttua jommallakummalla, tai molemmilla, päivittäin. 

Imetystyyny
Auttaa niin paljon ehkäisemään niska- ja selkäjumeja (tai no, onhan niitä jumeja, mutta ei niin paljoa kuin ilman tyynyä). Ainakin omalla kohdallani. Minulla on iso ja muhkea imetystyyny, joka on käytössä melkein jokaisella imetyskerralla. Koska se on pehmeä ja muhkea, sen saa muokattua sopivaksi aina vauvan asentoihin. Tyynyn alle laitan vielä muutaman sohvatyynyn, jolla saan korkeutta säädettyä siten, että ei tarvitse kyyristellä tai muutoin olla huonossa asennossa. Tyynynpäällinen on vieläpä hyvin hengittävää, joten edes kuumalla kesäpäivällä ei tule vauvalle liian kuuma.

Vauvaöljy
Niin monikäyttöinen! Toimii niin vauvalle, äidille, isälle kuin ovien saranoihinkin! 😁 Alkoi niin ärsyttämään nariseva kylpyhuoneen ovi ja en löytänyt siihen hätään muutakaan öljyä, joten vauvaöljyä tilkka saranoihin ja kyllähän loppui narinat! 😁 Meillä on käytössä vauvalla kylpyvedessä joka kerta muutama tippa vauvaöljyä. Se pitää kyllä ihon pehmeänä. Myös päänahan kuollut iho lähtee vauvaöljyllä ja pehmeällä harjalla hieromalla. Puhdistukseen vanulappuun kostutettuna olen myös käyttänyt usein. Ei hinkkaa eikä myöskään kuivata ihoa. Hätätapauksessa toimii myös liukuvoiteena äidillä ja isällä.. 😏 Eli äärettömän monikäyttöinen aine!

Äitiyspakkauksen laatikko
Vauvan päikkäreitä varten välillä ihan superhuippu asia. Emme hommanneet mitään erillisiä unipesiä tai sellaista sitteriä, jonka saa makuuasentoon vauvan päiväunia varten. Äippäpakkauksen laatikko on ollut meillä hyvällä käytöllä heti alusta asti. Välissä vauva nukahtaa esimerkiksi silloin, kun imetän sohvalla. Siitä on maailman näppärin nostaa vauva vaan suoraan sohvalla olevaan laatikkoon. Ja nyt kun vauva alkaa olla jo siinä iässä, että kääntyilee ja potkiskelee asioita, niin mikä onkaan vauvan mielestä mukavampaa kuin potkia jaloilla laatikon reunoja. Aika veikeä ääni siitä kuuluu! 😁 Meillä tykätään nukkua päikkärit muutenkin pienessä melussa (telkkari pauhaa, kahvinkeitin porisee, siivouksen äänet, tms) niin sohvalla, laatikossa pötkötellessä saa maistuvat päiväunet pikkuneidille. Mutta nyt alkaa laatikko käydä jo liian pieneksi. Otankin sen käyttöön ja laittelen jo pieneksi käyneet vauvanvaatteet laatikkoon säilytykseen seuraavaa varten. 😉

Harsot

Puklujen pyyhintään erityisen hyvät. Mutta voi pyyhkiä myös kaikkea muuta. Autossa kaatuu kahvit syliin, onneksi on harso aina lähellä! Aivastuttaa, aivasta harsoon! Imetyssuoja auton ikkunalle, jotta voi rauhassa imettää vilkkaallakin parkkipaikalla! Hikipyyhe, kun muutakaan ei ole lähettyvillä! Puistossa istuessa toimii pyllynalusena, kun ei viitsi mustilla housuilla istua siitepölystä keltaiselle penkille! Vauvalle kauppakeskuksen hoitotasolla vaippaa vaihtaessa harso toimii hyvin omana alustana, jos sitä ei ole. Ja jos äiti on niin hölmö, että polttaa itsensä auringossa, niin harsoistapa saakin erittäin hyvän suojan, kun se pitkähihainen paita unohtuu kuitenkin ottaa mukaan. Ja mikä parasta, ikkunoiden kuivaukseen, kun peset ikkunat! 

Ja sitten se huono puoli: erittäin likaisten ikkunoiden liat sekä ne sylistä kuivatut kahvit ei muuten sitten lähde irti harsoista kovin helposti. Meillä on useampi ENTINEN valkoinen harso, nykyään ne ovat läikykkäitä. 😁 Mutta tämän takia meillä onkin myös harsoja paljon.



Turhuuksia me ei mieheni kanssa keksitty yhtään. Aikalailla kaikki, mitä meiltä löytyy, on käytössä joko nyt, tai tulee käyttöön lapsen kasvaessa. Mutta asioita, mitä ajateltiin tarvitsevamme, mutta emme sitten hommanneetkaan (ja hyvä niin, kun ilmankin ollaan pärjätty) ovat esimerkiksi hoitotaso, kylpytuki kylpyammeeseen sekä nk. oskarinoksa (se pyykinkuivatusteline, mikä tulee seinään kiinni). Pyykkiä on aina kerralla niin valtavasti, että mistään pienestä oksasta ei olisi kyllä apua alkuunkaan. Kylpytuki saattaisi olla hyvä apu meillä sitten hieman myöhemmin, kun vauva haluaa itse alkaa loiskimaan ja pärskimään kylpyammeessa, mutta siihen asti koemme sen meille turhaksi. Ja se hoitotaso. Kuten tuossa ylempänä jo kerroin, ei oltaisi sitä saatu mahtumaan mihinkään kuitenkaan ja joka tapauksessa kaikki vaipat vaihdetaan kylpyhuoneessa, niin pyykkikoneen taso ajaa meillä saman asian.

Ehkä kotioloissa näihin turhakkeisiin voisi laskea meillä vauvan puhdistusliinat. Meillä on pesuallas aivan tason vieressä, joten molemmat koemme helpommaksi pestä vauvan pylly kuin alkaa liinoilla puhdistelemaan. Mutta kotoa poistuessa liinat ovat tärkeitä. Esim. kauppakeskusten vaipanvaihtohuoneissa hanasta tulee usein liian kylmää vettä. Ja yleensä niin kiireellä ollaan vaippaa vaihtamassa, että en jaksa jäädä valuttelemaan vettä pidemmäksi aikaa, josko saisi lämmintä vettä. Tällöin käytän puhdistusliinoja.

Liivinsuojia ostin paketillisen valmiiksi jo ennen vauvan syntymää. Aivan muutaman kappaleen käytin ennen raskautta (yöllä valui rinnoista maitoa, mutta muuten ei), mutta syntymän jälkeen maitoa ei herunutkaan niin paljoa, joten käyttämättä jäi. En siis tiedä, miltä tuntuu kun paita on koko ajan rintojen kohdalta märkänä. 😁  

Mitkä asiat helpottaa sinun arkea lapsiperheessä? Tai onko teillä niitä turhakkeita? 

sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Kuukautisen sektion jälkeen

Otsikon mukaista hakusanaa olen käyttänyt Googlessa ainakin tuhat ja sata kertaa, kun olen oman kroppani toimintaa sektion (tai raskauden ylipäätään) jälkeen ihmetellyt. Aivan liian vähän tietoa tuli sairaalasta ja neuvolasta aiheeseen liittyen.

Oma tilanteeni on siis tämä. Sektion jälkeen jälkivuoto oli runsasta kolmisen päivää. Sen jälkeen rauhoittui normaaliksi vuodoksi ja kesti loppujaan noin kaksi viikkoa. Sen jälkeen noin parin viikon päästä oli jonkin sortin tiputteluvuotoa, josta luin, että olisi aivan normaalia ja kertoisi jälkivuodon olevan lopuillaan. Se välivuoto kesti noin pari kolme päivää. Siitä taas parisen viikkoa eteenpäin oli taas samanlaista vuotoa ja kestokin samaa luokkaa. Vuotomäärä oli erittäin niukkaa.

Sitten noin kaksi kuukautta synnytyksen jälkeen oli jälkitarkastus. Juuri ennen sitä alkoi TO-DEL-LA runsas vuoto. Aivan samanlaista vuotoa, kuin jälkivuodon ensimmäiset päivät. Sopivasti sitten oli hirvittävä vuoto menneillään, kun oli aika jälkitarkastukseen. Tästä syystä jäi käsittääkseni jonkin sortin sisätutkimus tekemättä, koska se olisi voinut kuulemma olla minulle kivulias ja/tai epämukava. No, hyväksyin asian (jota kuitenkin nyt jälkeenpäin kadun!) ja lääkäri teki vain ultraäänellä (sisäkautta kuitenkin) tutkimuksen. Siinä hän huomasi, että ovulaatio on jo jossain vaiheessa tapahtunut, joten kyseessä oli siis oikeastikin kuukautiset. 

Tutkimuksessa kaikki oli kuitenkin ok, kohtu supistunut kohdilleen ja oikean kokoiseksi, eikä istukan jäämiä tai muutakaan sellaista löytynyt. Kuukautisista lääkäri sanoikin, että ensimmäiset kuukautiset synnytyksen jälkeen ovat usein todella runsaat, joten senkin puolesta kaikki tuntuisi olevan kunnossa.

Nämä kuukautiset kestivät runsaina noin kaksi viikkoa. Seuraavan kerran vuoto alkoi sitten noin kaksi viikkoa näiden edellisten loputtua. Aluksi pienellä tiputteluvuodolla ja sen jälkeen normalisoitui samoihin määriin, kuin mitä minun kuukautiseni olivat ennen raskautta. Eli melko niukat, mutta silti sellaiset, että suojia täytyy olla. No, ne kestivät taas sen parisen viikkoa. Kiertokalenterin mukaan uuden kierron olisi pitänyt alkaa näiden menkkojen loppumisesta noin kahden viikon päästä. Ja silloin ne myös alkoivat. Säntillisesti plus/miinus pari päivää kalenterin arvioimasta päivämäärästä. 

Taas kesto oli noin pari viikkoa. Tässä vaiheessa alkoi jo menemään hermot, kun koko ajan saa olla varuillaan, että vieläkö vuotaa vai ei. Välissä oli aina päiviä, että näytti että vuoto lakkaisi, mutta pyh ja pah, runsastui taas hieman. Ja kaksikin viikkoja menkkoja on minun hermoilleni (ja seksielämälle!) liikaa. Normaalisti ennen raskautta kesto on ollut noin 3-5 päivää. 

Jälkitarkastuksen yhteydessä sain reseptin Cerazette -nimisiin minipillereihin, joita voisi käyttää imettäessä. Lääkäri mainitsi, että usein menkat saattaa jäädä kokonaan pois ja tulla vain pientä tiputteluvuotoa silloin tällöin. Mutta tämä on nyt mielestäni kyllä jotain aivan muuta. Jätin lääkärille soittopyyntöä ja jäin odottelemaan soittoa.

Lääkäri soittikin pian takaisin. Selitin hänelle tilanteen ja hän ei ollut ollenkaan huolissaan kuitenkaan mistään. Hänen arvionsa mukaan tämä johtuisi niistä minipillereistä. Ne yleensä kuulemma pistävät kierron aivan täysin sekaisin, joko niin, ettei kuukautisia tule ollenkaan tai sitten juurikin näin. Ugh, no onpa kiva. 

Seuraavat kuukautiset piti alkaa kalenterin mukaan jo reilu viikko sitten, mutta ei ole (onneksi) alkanut. Jospa tämä nyt rauhoittuisi. Lääkäri sanoi, että voidaan harkita myös esimerkiksi hormonikierukkaa, jos minulla ei kestä hermot, mutta kuulemma puoli vuotta olisi hyvä kokeilla kuitenkin ensin pillereillä. Vuoto saattaa hyvinkin tasaantua. Sitä paitsi, meillä on ajatuksena tehdä meidän minille sisarus pienellä ikäerolla, joten hormonikierukan laitto olisi turha näin lyhyelle ajalle. 

Ihana tuo lääkäri, jonka kanssa ollaan soiteltu useampaan otteeseen. Minulle jäi sektiosta todella paljon kysymyksiä, joihin kaipailin vastauksia, ja hän osasi niihin vastata siten, että ymmärsin. Enkä usko, että minulle on minkään sortin pelkoja jäänyt asian suhteen, juurikin tämän takia, kun lääkärin kanssa sain tästä asiasta jutella. Siinä on kyllä nainen täysin oikealla alalla! 😊 Toivottavasti hän sattuisi olemaan myös seuraavalla kerralla mukana synnytyksessä, jos siinä lääkäriä jostain syystä tarvitaan. 




sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Harrastuksia ja tekemistä vauvan kanssa

Itse olen kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja liikunnasta. Mieheni on myös samoilla linjoilla ja harrastetaankin paljon yhdessä kaikenlaista. Toki nyt vauvan myötä jäänyt liikunnat sun muut paljon vähemmälle, kun ei oikein meinaa aika riittää. Mutta aina silloin tällöin ehditään yhdessä vaunulenkille, rullaluistelemaan, salille, koirien kanssa käydä koirapuistossa tai uimassa, tai milloin mitäkin sillä hetkellä tekee mieli tehdä.

Halutaan (ja uskotaan), että lapsestamme tulee myös samanlainen menijä kuin meistä. Siksi otetaankin vauva mukaan jo heti alusta asti kaikkiin tekemisiimme. Muun muassa rullaluistelu kuuluu kesän ehdottomiin suosikkiharrastuksiin. Vaunujen kanssa rullaluistelu oli aivan mahtavaa, kun naperokin selkeästi nautti vauhdin hurmasta! (Ei me kovin lujaa uskallettu mennä kuitenkaan, mutta sellainen rauhallinen lenkki tehtiin. )

Pyrin aina päivän aikana jumppailemaan vauvan kanssa ja harjoittelemaan milloin mitäkin. Muun muassa pään kannattelua, vatsalleen pyörähtämistä ja vatsallaan hengailua, tarttumisotetta, kielellä päristelyä, ja etenkin höpöttelyä. Tällä hetkellä teemana on tarttumisotteen ja käsien käyttämisen harjoittelu. Pyrin löytämään erimuotoisia, eripainoisia ja erituntoisia esineitä, joihin vauva voi tarttua. Suurin osa esineistä tällä hetkellä päätyy suuhun, joten täytyy olla tarkkana, mihin vauvan antaa tarttua. 😀 Suuhun on jo päätynyt perinteisesti äidin hiukset ja myös hupparin kiristysnauha. Mutta myös tuttipullon neiti osaa viedä suuhunsa ja pitää sitä aivan itse. Tärkeimmät asiat on opeteltava ensimmäisenä. 😂

Tämä kuvan helistin on ehkä meidän lemppari. Siihen oli kohtalaisen helppo tarttua jo heti aluksi. Nyt hän on opetellut heiluttamaan sitä oikein raivolla edestakaisin. Muutaman kerran on lelu jopa lentänyt kaaressa, kun neiti vähän turhan innokkaasti heiluttelee. 😂

Tutista on myös helppo tarttua kiinni. Kuinka ylpeä äiti olinkaan, kun videopuhelua mummun kanssa puhuttiin ja neiti vain sujuvasti otti tutin pois suustaan, höpötteli hetken ja laittoi tutin takaisin suuhunsa. 😂 Niin ihana ja fiksu napero! 💗

Värikäs pehmopalikka on myös pikkumurun suosiossa. Vaikka palikka onkin iso (vauvan pään kokoinen 😂), hän saa sen silti hienosti vietyä omin käsin suuhunsa. Varpaatkin on jo löytynyt, mutta ne ei vielä ole suuhun asti päätynyt.

Kovasti harjoittelemme jo kääntymistä. Aivan omin avuin ei muru vielä ihan pääse masulleen kääntymään, mutta kyljelleen hän pyörähtää itse ja siitäkin eteenpäin kovasti yrittää kyllä. Hieman autan kädellä, jolloin hän pääsee pyörähtämään masulleen. Usein hän kyllä vähän hermostuu siitä hetkellisesti. Hänestä taitaa tulla niitä MINÄITSE-tyttöjä jo hyvinkin varhain. 😀 Masulta selälleen hän on onnistuneesti muutamaan otteeseen jo kääntynyt itse. Liekö tarkoituksellista, mutta silti. 😂

Höpöttely ja hymyily kuuluu meidän joka päiväisiin tekemisiin vauvan kanssa. Päivittäin aamu aloitetaan sillä, että hymyillään toisillemme sängyssä. Siitä sitten aamutoimille, ja samalla höpötellään niitä näitä. Se on parasta, kun mini tuijottaa suoraan silmiin ja tohkeissaan höpöttelee jotain. 💗

Vaunulenkit on parhaita. Pääsee itsekin kodin ulkopuolelle ja voi uppoutua omiin ajatuksiin, kun vauva nukahtaa. Välillä kuuntelen musiikkia kuuloke toisella korvalla, välillä soitan maratoonipuheluita siskolleni, välillä vain nautin kesästä.

Rakastan lukea satuja ääneen. Vauvalle lukeminen on parasta, etenkin silloin kun ollaan vauvan kanssa kahdestaan. Voin heittäytyä rooleihin aivan täysillä. Ja myös laulaminen kuuluu päivittäisiin toimiimme. Lauleskelen niitä näitä. Lempparilaulu tuntuu olevan "lallalalalaaalöllöllölölööö". Vauvaraukka! 😂

Matkustelu myös kuului meidän harrastuksiin jo ennen vauvaa. Siitä olemme pitäneet kiinni. Ensimmäisen reissun jälkeen ollaan ehditty käymään jo myös eläinpuistossa ja tapaamassa isomummia noin sadan kilometrin päässä, sekä mökillä. Uusi reissu on jo tiedossa, kylpylälomailua tällä kertaa. 😊

Jääkiekon MM-kisat kun oli ja meni ja mieheni niitä kovasti seuraili, myös napero alkoi kiinnostumaan televisiosta. Haluamme uskotella itsellemme, että hänestä tulee jääkiekkoilija, kun jääkiekko niin kovasti kiinnostaa, mutta ehkä kyseessä taitaa kuitenkin tässä vaiheessa vielä olla ihan vain se liikkuva kuva ylipäätään.  😂 Eli toisinsanoen, naperon kanssa välillä katsomme televisiota. Joskus imetän vauvaa sohvalla ja samalla itse katson televisiota. Vauva välillä saattaa kesken syömisen kääntyä katsomaan telkkaria.  Olen joutunut joskus ihan sulkemaan telkkarin, jotta hän malttaa syödä rauhassa. 😂 Söpö napero. 

Koen myös, että olen alkanut harrastamaan valokuvausta nyt vauvan tullessa taloon. Tuntuu, että koko ajan olen ottamassa kuvia milloin mistäkin vauvan tekemisestä. Sitten spämmään niitä miehelleni töihin. "Kuinka söpö hattu!" "En kestä, kuinka iso tyttö tästä on jo tullut!" "Ihana mekko!" "Äidin rakas!" 

Onneksi mieheni on samanlainen ja tekee tätä samaa minulle, jos itse olen hetken pois.  😂 Mutta tämä "valokuvausharrastus" on kyllä ihan hauska. Välillä saa oikeinkin hauskoja tilannekuvia, joille sitten voi myöhemmin nauraa. Lisäksi puhelimeni näytön taustakuva vaihtuu viikoittain, kun saan aina jonkun ihanan kuvan ministä. Kuvien laatu ja taiteellisuus ylipäätään ei ole kylläkään kovin kehuttavaa, ehkä en rohkenisi aivan ammattivalokuvaajaksi itseäni vielä mieltää tällä reilu neljän kuukauden harrastuskokemuksella.  😂 (Eli ei kannata pyytää minua häihin valokuvaajaksi 😂)



Mutta lisätekemistä silti vielä kaipaisin. Kertokaa vinkkejä, mitä tämän 4kk-ikäisen vauvan kanssa voisi vielä tehdä! 








Joko saa alkaa yrittää toista lasta?

Jo tätä esikoista suunniteltaessa ajateltiin, että halutaan lapset (kaksi tai kolme) pienellä ikäerolla. Sektiopäätös sitten hieman hidastut...