sunnuntai 22. elokuuta 2021

Soseita ja sormiruokaa vauvalle

Meidän tyttö on nyt aivan pian puolivuotias. Mihin tämä aika oikein katoaa? 😃 Eihän se ollut kuin aivan hetki sitten, kun tulimme vasta synnäriltä kotiin. Nyt ollaan jo niin isoa tyttöä, että aletaan jo sormiruokailuakin kokeilemaan.

Muru on nyt reilun pari kuukautta syönyt kiinteitä ruokia imetyksen ja korvikkeiden lisäksi. Aluksi annokset olivat aivan pieniä maisteluannoksia, mutta nykyään meidän neiti vetää pilttipurkillisen kerralla yhdeltä istumalta. 😀 Ollaan maisteltu erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä nyt uusimpana viljoja. Lemppariruuaksi on muodostunut lähinnä aivan kaikki. 😅 Banaani pelkästään ei ole kovin mielekästä syötävää, kuten ei myöskään puuro sellaisenaan. Mutta puuron sekaan sekoitettuna esim. omenasosetta tai marjasosetta, niin johan maistuu. Ihana, kun ei ainakaan vielä ole kovin nirso neiti. Aivan kuin isänsä, kaikki syödään, mitä tarjotaan. 😅

Viiden kuukauden iässä saatiin aloittaa siis viljat (ja lihat, joita ei vielä olla ehditty ottamaan mukaan). Aloitimme perinteisesti kaurapuurolla. Ajattelin olla kaukaa viisas ja antaa puuron vauvalle sellaisenaan, ilman sen kummempaa soseutusta tai muuta mössäystä. Tavoitteenahan on syödä myöhemmällä iällä muutakin kuin täysin sileitä soseita, joten päätettiin aloittaa rakeisempaan ruokaan totuttelu jo hyvissä ajoin. Tyttö ei ollut moksiskaan, eikä ilmekään edes värähtänyt kun ruoka olikin koostumukseltaan hieman erilaista.

Kaurapuuron jälkeen maisteltiin minullekin uutta lajiketta, riisihiutalepuuroa. Aivan riisipuurolle maistui, vaikkakin ilman maitoa ja suolaa. 😅 Mutta oikein hyvää oli siltikin. Omaan annokseeni lisäsin suolaa, voita ja raejuustoa, niin olihan hyvää. Ihana muuten, miten terveellisemmin tulee itselläkin syötyä nyt, kun aamuisin keittelen puurot tytölle. Sitten vielä kun loppu päivän syömiset saisi kuntoon, niin hyvä tulisi. 😅

Meillä parhaiten maistuu puurot, jos seassa on omena- tai päärynäsosetta. Myös itse soseutettuna mansikat, punaviinimarjat sekä puolukat maistuu neidille puuron seassa todella hyvin. Toki hän nyt pitää myös marjoista sellaisenaan, kuten punaviinimarjat ja puolukat. Omaan makuuni ovat hieman kirpeitä, mutta naperolle maistuu, niin mikäs siinä. 😅

Aluksi ajattelin, että valmistan kaikki kasvissoseet itse, koska se on helppoa ja halpaa. Mutta välillä laiskuus iskee, joten ollaan maisteltu myös valmissoseita. Ne on muuten yllättävän hyviä jopa omaan makuuni. ☝ Mutta helposti soseet valmistuu kyllä samalla, kun tehdään ruokaa itsellemmekin. Pikkukattilaan vain erikseen kasvikset keittymään, siinähän ne menee samassa. 

Sormiruokailu on nyt se THE JUTTU. Tästä olen innostunut myös itse, koska koen, että on varmasti helpompi lapsella opetella myöhemmin itse syömään lusikalla, kun on ensin opeteltu syömään sormin. Aiheesta kiinnostuneena varasinkin kirjastosta kirjan, jossa käsitellään sormiruokailua. Jospa sitä hieman viisastuisi. 😊

Aloiteltiin jo hieman parsakaalilla ja kurkulla tämä sormiruokailu. (Niin ja maistelututtihan meillä on käytössä ja siellä on ollut marjoja, hedelmiä, jopa sosetta, mutta lasketaankohan tätä sormiruokailuksi?) Parsakaali ainakin näytti uppoavan todella hyvin. Ensimmäisen kerran, kun vauva laittoi höyrytetyn parsakaalin suuhunsa, niin ilme oli kyllä erittäin ikimuistoinen.😅 Sellainen "WTF?!". 😅 Mutta seuraava maistelu olikin jo niin hyvää, että kuului vaan "namnam" koko ajan. Oli siis ilmeisen hyvää. 😅 

Sotkun suhteen meillä on sellainen asenne, että senkus tulee sotkua, ei haittaa. Sotkut voi pyyhkiä pois, plus meillä on kaksi koiraa, jotka huolehtivat kyllä, ettei liikaa sotkua pääse syntymään. Mutta jotain ollaan kuitenkin opittu tästäkin: nimittäin RUOKALAPPU tai VAATTEET POIS! 😅 Mustikkatahroja on erittäin ikävä alkaa irrottamaan vaatteista, koska ne ei vaan yksinkertaisesti lähde. Ei sitten niin millään. Joten helpoimmaksi ollaan koettu, että otetaan vaan vauva vaippasiltaan maistelemaan marjoja ja muuta. Eipähän tarvitse vaatteita liotella missään turbopesuaineessa. Koirat hoitaa sitten lattioiden siivouksen.

Omatoimisessa ruokailussa meitä on auttanut tämä Emman syömäapu (*tuote saatu yhteistyössä Lastentarvikkeen kanssa*) (täältä lisää). Helpottaa todella paljon, kun vauva voi kokeilla soseiden syömistä myös aivan itse. Sosetta voi puristaa tuttiosaan, jolloin vauva saa sosetta tuttiosan rei'istä suuhunsa. Riittävän pienet reiät takaavat sen, ettei sosetta tule kerralla liikaa. Tämä toimii meillä ikään kuin maistelututtina, mutta soseille. Helpottaa toki myös vauvan syöttöä siten, että itselle vapautuu toinen käsi tekemään muita askareita. Ei tarvitse pidellä sosepurkkia toisessa kädessä, vaan voi samalla vaikka juoda kahvia LÄMPIMÄNÄ! ☝

Sormiruokailun saloihin siis perehdyn vielä lisää. Olisiko sinulla antaa vinkkejä, neuvoja tai ohjeistusta sormiruokailuun? Mitä kannattaa tehdä/maistella, mitä ei todellakaan kannata? Miten valmistetaan mitäkin maisteltavia? Voiko kenties leipoa jotain maisteltavaa vauvalle? Ihan mitä vaan aiheeseen liittyvää, tai vaikka ihan aiheen vierestäkin. 😊





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Joko saa alkaa yrittää toista lasta?

Jo tätä esikoista suunniteltaessa ajateltiin, että halutaan lapset (kaksi tai kolme) pienellä ikäerolla. Sektiopäätös sitten hieman hidastut...