Huh, olipa savotta!
Juhlien järjestäminen korona-aikaan on haasteellista. Haluttaisiin kutsua kylään kaikki läheiset, mutta kokoontumisrajoitukset vaikeuttaa tilannetta. Niinpä jouduimme porrastamaan vieraiden saapumisia. Eli käytännössä siis meillä oli vieraita aivan koko päivän. Itse juhlinnan kohde oli aivan väsynyt loppuillasta.😂
Koska meillä on lemmikkejä ja meille oli tulossa allergisia vieraita, halusimme, että kenellekään ei tulisi mitään isompia oireita. Siivosimme siis koko asuntomme katosta lattiaan ennen juhlia. Koko viikko siivottiin, joka päivä. Samalla siivotessa yritin imettää vauvaa ja välillä viihdytimme häntä vuorotellen. Onneksi mieheni oli lomalla, joten ehdittiin saada asunto juhlakuntoon. Mutta onpahan kevätsiivouskin samalla tehty! 😂
Erityisen onnellinen olen siitä, että vauvamme kummitäti on leipurikondiittori! Hän loihti meille maailman kauneimmat ja parhaimmat kakut. Siivouksen päälle ei kyllä olisi itsellä aika edes riittänyt alkaa itse leipomaan.
Itse kastetilaisuus vietettiin pienellä porukalla (kummit ja mummit enimmäkseen) kirkossa. Kirkon isossa tilassa saatiin turvavälit pidettyä. Kastetilaisuus oli klo 13 ja vauva heräsi aamulla klo 9. Yritimme saada naperon nukkumaan päiväunet ennen kirkkoon menoa, mutta hän ei suostunut nukkumaan. Aavisti varmaan, että tänään tapahtuu jänniä asioita. 😊 Kastetilaisuudessa napero tuijotteli kirkon näyttävää kattolamppua koko tilaisuuden ajan. Kunnes heti samantien kasteen jälkeen alkoikin huutamaan. Tuli kai väsykiukku aivan yhtäkkiä. 😂
Siitä siirryimme sitten meille kahvittelemaan. Ensimmäisten lahjojen (ja maitopullollisen!) jälkeen vauva olikin taas rauhallinen ja tyytyväinen. Hän istuskeli sitterissä tuijotellen ja höpötellen uudelle sitterin lelulleen. 😊 Vasta klo 15 jälkeen saimme vauvan nukahtamaan lyhyille päikkäreille. Korkeintaan 40 minuuttia hän malttoi nukkua, sitten taas innostuneena seurustelemaan vieraiden kanssa. Tuleekohan hänestä sosiaalinen persoona? 😊
Uudet vieraat ja uudet lahjat, sitten taas kuuden aikaan vauva suostui nukkumaan noin vartin powernapit. Kovin vähillä unilla jaksaa näinkin pieni ihminen olla reippaana. 💗 Illalla sitten viimeisten vieraiden lähdettyä alettiin iltahommiin. Juhlinnasta väsynyt vauvaraukka oli nukahtaa hoitopöydälle, kun laittelin hänelle yökkäreitä päälle. Iltasyönnin jälkeen laitoin vauvan sänkyyn ja hän nukahti melkein samantien. Ja hyvin nukuttikin sitten koko yön, kun vasta aamu kuuden aikaan malttoi herätä syömään.
Ristiäisiin asti olemme treenailleet vauvan kanssa pään pitelemistä siten, että hän makoilee selällään ja nostamme häntä kevyesti käsistä ylöspäin. Ristiäisiin asti vauva ei ole jaksanut kokonaan kannatella päätään vielä, mutta ristiäisten jälkeisenä aamuna minun pikku tytöstä olikin tullut iso tyttö! Hän ihan muina naisina vaan nosti päänsä ja kannatteli sitä, niin kuin olisi jo kovinkin iso tyttö. 💗 Ja tämä tapahtui vain tämän yhden päivän aikana. Niin ihana seurata, kuinka oma napero kasvaa ja kehittyy.
Niin ja ai niin, äitienpäivä. Minulle aivan ensimmäinen! Sain mieheltäni maailman kauneimman kaulakorun, johon kaiverrutetaan lastemme nimet (kyllä, halutaan tehdä näitä vielä lisää😍). Mieheni myös värkkäsi aamulla tytön kanssa ihanan taulun, johon hän "painatti" naperon jalkapohjien kuvat. 💗 Erittäin onnistunut ensimmäinen äitienpäivä! 😍
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti