Meillä oli äskettäin vauvan 3kk neuvola. Hurjasti oli neiti kasvanut ja oppinut uusia asioita. Ylpeydellä katsoin, kun neuvolantäti nosti vauvaa käsistä ylöspäin ja vauva piteli päätänsä ihan itse. 😊 Toki varmaankin se tässä vaiheessa alkaa olla jo ajankohtaista muutenkin, mutta äidille silti ylpeilyn aihe kun oma muksu osaa uusia asioita.
Neuvolan mittausten mukaan meidän isopieni tyttömme painaa 5160g ja on 59cm pitkä. Melkein kaksi kiloa tullut painoa lisää syntymän jälkeen ja 9cm pituutta. Hurjaa, kuinka nopeasti mutta huomaamatta hän on kasvanut! Napero alkaa jo hieman vierastamaan. Kuulemma yleensä tämä tapahtuu vähän myöhemmin, mutta meidän neiti on päättänyt ottaa varaslähdön. 😂 Mummuraukka jo kerkesi toissapäivänä miettiä, että onko hän suututtanut meidän neidin jotenkin, kun neiti niin terhakkaasti alkoi huutamaan mummun sylissä.😂
Kovasti tyttö höpötteli neuvolantädille siinä mittailtaessa. Mutta kun hän nosti vauvan syliin, niin johan meni hermot.😂 Sitten oli suun kautta annettavan rotarokotteen vuoro. Aluksi napero oli sitä mielissään maistelemassa (hänelle tuntuu kaikki kelpaavan), mutta ilmeisesti maku ei ollutkaan mieluinen ja hän ilmaisi asian erittäin kuuluvasti. 😂 Mutta kiltisti kuitenkin otti loputkin. Kiltti tyttö. 😊
Pistettävät rokotteet ei ollutkaan sitten kivoja ollenkaan. Äidin sydäntä raastoi kuunnella, kun toiseen sattuu. 😢 Mutta onneksi se oli nopeasti ohi ja napero rauhoittui minun syliini. Se tunne oli niin ihana, kun vauva tuijotti silmiin ja ymmärtäväisenä kuunteli, kun sanoin että enää ei pistetä ja nyt voi rauhoittua. 😍😀
Pyysin mittauttamaan omat hemoglobiiniarvot. Raskausaikana ferritiinitasot kävivät niin alhaalla, että haluan nyt tarkistuttaa hemoglobiinin mahdollisimman usein. Hieman oli nyt laskenut arvo aiemmasta lukemasta, joka mitattiin jälkitarkastuksessa, aiemmin oli 137 ja nyt 130. Mutta ihan ok arvot siltikin. Imettäessä aika usein rautavarastot kuulemma vähenee, joten taidan ottaa tässä pienen rautakuurin kuitenkin. Ei siitä haittaakaan ilmeisesti tässä vaiheessa voi olla.
Jälkitarkastuksessa noin kuukausi sitten sain lääkäriltä reseptin minipillereihin. Neuvolasta saa (ainakin meillä päin) ilmaiseksi kolmen kuukauden pakkauksen jotain ehkäisyvalmistetta, joten pyysin samalla neuvolakäynnillä sitten myös näitä pillereitä. Tuntuu muuten taas vähän hassulta syödä ehkäisypillereitä, kun eipä niitä ole reilu vuoteen tarvinnut syödä tässä vauvanteko- ja raskausvaiheessa. Mitenköhän tulen taas muistamaan ottaa pillerit joka päivä? Ehkä täytyy laittaa jonkin sortin muistutus puhelimeen joka ilta!😀
Neuvolassa tuli puheeksi kiinteiden ruokien aloittaminen. Lähempänä neljää kuukautta saisi sitten pikkuhiljaa aloitella maistelun. Meillä usein tuntuu päivän aikana, että vauvalla tulee nälkä aivan todella nopeasti edellisen syöntikerran jälkeen. Siksi mietittiin esimerkiksi velliä lisänä tässä vaiheessa. Neuvolantäti kuitenkin sanoi, että niitä ei yleensä suositella, koska vellien ravintoarvo ja täyttävyys on yleensä samaa luokkaa kuin korvikkeen (ja rintamaidon?). Jotenka tulimme siihen tulokseen, että täysimetyksellä vielä mennään. Tai no välillä joudumme turvautumaan korvikkeeseen myös hetkellisesti, mutta siis pääsääntöisesti rintamaidolla.
Neuvolasta tuli vinkki, että sitten kun vauva alkaa seuraamaan meidän syöntiämme ja alkaa "suu nappasemaan", siitä tietää, että vauva on valmis maistelemaan kiinteitä ruokia. Ihmeellistä, miten lapsi itse osaa tavallaan tuoda esille sen, että olisi valmis jo kokeilemaan muutakin ruokaa. Ylipäätänsäkin edelleen koko lapsen kehittyminen on minusta ihmeellistä ja mahtavaa. Se, miten pienestä kaikki lähtee liikkeelle ja kuinka päädytään siihen, että ihan vauvan näköinen vauva tulee masusta ulos. 😊 Silti hämmästyttää, vaikka oma vauva onkin jo kolme kuukautta.😂
Vaatekoko meidän minillä on tällä hetkellä 56 ja 62 välistä. Osa 56-kokoisista bodeista on jo auttamattomasti liian pieniä, mutta koon 62 bodyt on silti vielä liian isoja. Housut menee vielä koossa 56. Eilen vauvalla oli päällä Lidlin housut koossa 56 ja tänään samanlaiset ja samanmerkkiset housut, mutta kokoa 62. Hurjan iso ero niissä oli, kun tänään näyttää, että se raukka hukkuu niihin housuihin ja eilen oli melkein nilkat paljaina. 😂
Olemme muuten hoksanneet, että meidän vauva tykkää nukahtaa siten, että hän laittaa unilelun naamallensa.😂 Aluksi tuntui tosi hurjalta katsoa lelua vauvan naamalla. Väistämättäkin tuli ajateltua, että kai se nyt vähintäänkin tukehtuu siihen tai muuta. Mutta joka kerta sinnikkäästi hän vie lelun naamallensa ja nukahtaa siihen. Kai se on jotenkin rauhoittavaa sitten, kun on harso tai lelu naamalla. Hanakasti käyn kyllä aina heti nukahtamisen jälkeen siirtämässä lelun jalkopäähän, ettei vahingossakaan satu mitään. Mutta onhan se hellyttävä näky, kun pienellä vauvalla on melkein itsensä kokoinen unilelu rinnallaan ja se puristaa sitä käsillään.💓
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti