Vihdoin alkaa helpottaa

Tämä alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys on vienyt kyllä voimat ihan totaalisesti. En ole edes saanut blogia kirjoitettua, kun istuma-asento ei ole oikein tuntunut hyvältä. Nyt kuitenkin on menossa jo rv 13+5, joten nyt alkaa jo helpottaa, onneksi.

Heti, kun kuudes viikko pyörähti, alkoi tämä pahoinvointi oikein kunnolla. Pariin otteeseen kävin lääkärissä, ja sairaslomalla olinkin useamman viikon. Kotonakaan en voinut muuta tehdä, kun puoli-istuvassa asennossa pötkötellä sohvalla ja välilllä ravata oksentamassa. Sain onneksi pahoinvointilääkkeet, jotka helpotti oloa sen verran, että pystyin käymään töissä. Joka aamu silti alkoi aina oksentamisella, vaikkakaan eihän siellä mahassa mitään ollut, mitä oksentaa. Mutta ihan joka aamuinen rutiini se kuitenkin oli siihen viikkoon 12 asti. 

Yhdeksännen viikon kohdalla taas pahoinvointi voimistui entisestään, eikä meinannut enää edes pahoinvointilääkkeet auttaa. Makoilinkin kotona sairaslomalla viikot 9-11. Sen jälkeen onneksi alkoi helpottaa jo paljon. Edelleen töihin mennessä nappaan pahoinvointilääkkeen kaiken varalta, jotta selviän hektisistä työpäivistä. 

Viikot 9-12 meni aikalailla siten, että aamun ensimmäisen oksentamisen jälkeen kävin syömässä vähän muroja ja painuin takaisin sänkyyn makuuasentoon. Sitten noin puolen tunnin päästän pystyin nousemaan ylös ja kävin syömässä vähän lisää muroja. Hyvällä tuurilla ehkä myös porkkana pysyi sisällä. Sitten nappasin pahoinvointilääkkeen ja menin töihin. Töissä söin vähän väliä jotain, porkkanasta ranskalaisiin tai jäätelöön, mutta en mitään sen kummempaa. Illalla taas muroja. Mikään muu ei oikein pysynyt sisällä eikä maistunut. Mutta nyt onneksi jo ihan oikeaakin ruokaa saa syötyä. Buffetissa ollaan nyt mieheni kanssa käyty muutamaan otteeseen, kun vihdoinkin pystyn! 

Tänään sitten ollaankin sitten jo viikolla 14. Ihanan nopeasti kuitenkin mennyt tämä aika, vaikka välillä tuntuu päivätkin jo niin pitkiltä, kun ei oikein mitään pysty tekemään. Asuntomme siivouskin jäänyt pääosin miehelleni, kun pienikin ahkerointi tuntuu vaan pahentavan oloa. Nyt kuitenkin alkaa elämä jo voittaa ja meinasinkin käyttää vapaapäiväni siivoamiseen. Saas nähdä, pystyykö jo normaalisti siivoamaan koko talon ilman lepotaukoja. 😅

Varhaisultrassa kävimme heti rv6+0. Aluksi hieman jännitti, että löytääkö kätilö sieltä mitään, kun hän katseli joka kohdan tarkasti. Toki olihan tämä otus vielä kovin pieni, että tuskin se ihan heti sieltä olisi tässä vaiheessa muutenkaan löytynyt. Mutta kyllähän se pienenpieni katkarapu sieltä sitten löytyi. Siellä hän tyytyväisenä köllötteli. 💓

Hän vastasi tässä vielä päivälleen viikkoja, joita olimme laskeneetkin. Ja ilmeisesti jonkinsortin käsien ja jalkojen alut tuosta kuvasta myös oli tunnistettavissa. Ruskuaispussi on kuvassa minikatkaravun oikealla puolella. 😊 

Ensimmäinen neuvolakäyntikin oli jo. Mukaamme saatiin iso kasa papereita, sekä ensimmäinen ultra-aika. Sielläkin ehdimme jo käydä, mutta tästä kerron lisää myöhemmin. Kaikki oli kuitenkin juuri niinkuin pitääkin. Sukupuoli kovasti haluttaisiin jo tietää, että aletaanko hommaamaan prinsessalinnoja vai autoja, mutta sitä ei ihan täysin pystynyt vielä sanomaan. 👶

Mutta nyt kai voi hieman huokaista helpotuksesta. Keskenmenoriski olisi nyt sitten pienentynyt todella paljon, kun ensimmäinen raskauskolmannes on ohi. Ei sitä kyllä tämän pahoinvoinnin ja väsymyksen takia ole ehtinyt kovasti muutenkaan stressaamaan, että ei sen puoleen. 😀 Mutta painoni ei ole kuitenkaan vielä noussut yhtään. Päinvastoin. Oksentelun ja pahoinvoinnin takia painoni on pudonnut noin 5,5kg tähän asti. Nyt onneksi pystyy syömään jo ihan oikeaakin ruokaa, mutta kovin pieniä annoksia kerrallaan. Ainakin 7 kertaa päivässä tulee syötyä jotain, mutta silti ei paino nouse. 😀 

Seuraavana odotellaan sitten neuvolalääkärikäyntiä, joka on parin viikon päästä. Nopeasti tämä aika kuitenkin menee, kun ylihuomenna vaihtuu jo viikko 15. 😀 Kerron pian lisää sitten tästä ultrasta, missä nähtiin meidän erittäin eläväinen pikku papunen. 😍