Gynekologikäyntiä

Ei ole varmaan ikinä jännittänyt niin paljon, kuin tänään gynekologille meno. Pelkäsin pahinta tietenkin ja odotin jotain tosi pelottavaa tuomiota. Ajattelin myös, että aivan varmasti gynekologini on joku vanha, kärttyinen rouva, joka vaan tuhahtelee minun vauvahaaveilleni.

Onneksi mikään näistä ei pitänyt paikkaansa. Olen niin helpottunut, kun selvisi, että kaikki on oikeasti ok. Gyne ensin kyseli viimeisimmät menkat ja kerroin myös taustastani pillereiden syönnin suhteen. Hän oli onneksi maailman ihanin ja ymmärtäväisin ja osasi kertoa minulle asiat siten, että ymmärrän. Pelkäsin, että olen auttamatta liian myöhässä vauvahaaveideni suhteen, mutta hän vaan naurahti ja sanoi, että en suinkaan. Onneksi.

Sitten se ultraus. Jännitin ihan tosi kovasti, että mitähän sieltä mahtaa löytyä. Todella hyvältä kuulemma näytti. Sitten kuului se legendaarinen "oho!".. Apua.. Mitä siellä nyt on? " Sieltä löytyi vasemmalta puolelta kuulemma erittäin oppikirjan mukainen munasolu, joka on kehittymäisillään ja pian irtoamassa. Huh, mikä helpotus! Hän laski munasolun läpimitan ja laskeskeli sen kasvuvauhtia. Hän kertoi, että ovulaatio on hyvin lähellä, mahdollisesti sunnuntaina.

Maailman paras uutinen tällaisen stressaamisen jälkeen kuulla, että kaikki on oikeasti todella hyvin ja raskautuminen on todellakin mahdollinen vaikka tästä kierrosta. 😊 Hän katsoi myös limakalvon paksuuden ja sanoi sen olevan erittäin hyvä. Ei siis pitäisi näiden puolesta olla mitään ongelmaa. Hän määräsikin sunnuntaille seksiä. 😉

Olin niin helpottunut ja onnellinen kaikesta kuulemastani, että unohdin aivan täysin kysyä kohdustani, että onko se kallellaan vai ei. Mutta ilmeisesti ei ainakaan liikaa, koska hän ei siitä maininnut mitään. Kyselin myös mahdollisista vitamiineista ja rautatableteista. Hän kertoi, että foolihappo on tärkeä, mutta muuten ei taida olla tarvetta muille lisäravinteille. Hän katsoi vuoden takaisen hemoglobiiniarvoni ja kertoi sen olevan hyvä. Että tuskin tarvitsee lisäravinteita ainakaan tässä yrittämisvaiheessa, omalla kohdallani.

Kyllähän minä nyt sisimmissäni tiedän, että mikään greippimehu ei voi mitään oikeasti ratkaista, mutta huvikseni kysyin, että onko siitä greippimehun litkimisestä mitään hyötyä tähän projektiin. Hän naurahti ja sanoi, että eipä kyllä, mutta hyviä vitamiinejahan siitä kuitenkin saa. Aion siis jatkaa greippimehun juomista vielä, vaikka se ei auttaisikaan raskautumisessa. Plus tykkään sen mausta. 😊 

Sain myös mukaani kuvan tästä oppikirjanmukaisesta, täydellisestä munasolustani. Siinä on nyt sitten puolet meidän vauvamme kromosomeista jo valmiina.  😊 Puoliksi tehty siis jo. Nyt on mieheni vuoro hoitaa oma osuutensa. 😉😛 Gyne sanoi vielä lähtiessäni, että pidä tämä kuva tallessa, jos nyt tästä kierrosta napsahtaisikin. Saadaan sitten tästä ensimmäinen kuva vauva-albuumiimme. 😉 Hellyyttävän ihana ajatus. ❤️

Gynekologi kertoi, että tässä on pitkälti kyseessä se, miten itse asiaan suhtautuu. Kuulemma ne, jotka tulevat lapsettomuushoitoihin asenteella "kyllä tästä vielä lapsi saadaan" , saavat usein myös lapsen. Kun taas ne, joiden asenne on jo valmiiksi "ei tästä mitään tule", heidän mahdollisuudet ovat pienemmät. Siksi nyt siis pidetään lippu erittäin korkealla ja YRITÄN OLLA STRESSAAMATTA. Onnistuu........................