JÀnnittÀÀ aloittaa blogin kirjoittaminen. Oon niin
vauvahuuruissani, ettÀ jauhan vaan koko ajan kotonakin miehelleni jotain
vauvajuttuja. EhkÀ parempi alkaa kirjoittamaan blogia, niin saan kaikki asiani
sanottua ja mieheni ehtii tekemÀÀn muutakin, kun kuuntelemaan vauvahorinoita.
:D Blogin aiheena on siis raskauden yrittÀminen ja sitten kun tÀrppÀÀ, niin raskauden eteneminen ja vauva-arki.
Kerron tÀssÀ alkuun vÀhÀn itsestÀni, vaikkakin aika
anonyymisti yritÀn tÀtÀ blogia pitÀÀ. Eli ikÀÀ mulla on jo lÀhemmÀs
kolmekymmentÀ. Siksi kai nÀmÀ hormonit tÀssÀ jo huuteleekin vauvan perÀÀn. Teen
melko fyysistÀ työtÀ, keittiöalalla. Koko ajan ollaan jalkojen pÀÀllÀ ja menoa
ja meninkiÀ on riittÀmiin. Asutaan avopuolisoni ja lemmikkiemme kanssa
rivitalossa, jossa olisi kyllÀ ihan hyvin tilaa myös tÀlle pienelle nyytille,
jota tĂ€ssĂ€ kovasti yritetÀÀn saada alulle. đ
Oon kai aina ollut melko lapsirakas. LĂ€hestulkoon kaikilla
ystÀvillÀni on jo lapsia, joten alkaa tÀssÀ pikku hiljaa omatkin hormonit
hyrrÀÀmÀÀn. Ollaan mieheni kanssa puhuttu lapsista jo kauan. TÀmÀ meidÀn
vauvantekopÀÀtös lÀhti kuitenkin loppupeleissÀ ehkÀ enemmÀn miehestÀni kuin
minusta. Oltiin puhuttu asiasta jo pitkÀÀn. Mieheni on jo jonkun aikaa sanonut
olevansa valmis, mutta itse olen jotenkin himmaillut asian suhteen. Nyt tÀssÀ erÀs ilta sitten pÀÀtimme, ettÀ kyllÀ nyt on sopiva hetki aloittaa
vauvaprojekti. Minulla oli kÀytössÀ ehkÀisypillerit, joita olen syönyt jo
viitisentoista vuotta. PÀÀtettiin, ettÀ tÀmÀn liuskan jÀlkeen lopetan niiden
syönnin ja edetÀÀn rauhassa asian suhteen. PYH!
Olen varmaan maailman eniten kaikkimullehetinyt-ihminen. Eli
tÀmÀ rauhassa eteneminen ei todellakaan minulta onnistu. Olen myös erittÀin
kova stressaamaan joka asiasta. Saapa siis nÀhdÀ, mitÀ tÀstÀ nyt tulee. Usealla nettisivulla mainitaan, ettÀ stressi saattaa osiltaan heikentÀÀ
lapsensaantimahdollisuutta. Mutta minkÀs teet, kun tahtoisin oman lapsen heti,
mielellÀÀn eilen.:D
No, söin kuitenkin muutaman pÀivÀn vielÀ pillereitÀ, kun
olin pÀÀttÀnyt, ettÀ tÀmÀ liuska loppuun. Mieheni kyllÀ vÀhÀn ihmetteli, ettÀ
miksi ne pitÀÀ syödÀ loppuun kun ne voisi ihan hyvin jÀttÀÀ pois jo heti.
Ihmettelin toki omaa valintaani vÀhÀn itsekkin, mutta perustelin sen sillÀ,
ettÀ ei mene sitten kierto ihan niin kamalan sekaisin. Sitten kÀvin ystÀvÀni
luona kylÀssÀ, jolle sitten tohkeissani kerroin suunnitelmani ja hihkuin
onnesta. HÀn sanoi myös, ettÀ voisin kyllÀ jÀttÀÀ pillerit pois ihan heti.
Kierto menee sekaisin joka tapauksessa, joten mitÀ vÀliÀ. No niimpÀ! Sitten
tohkeissani kotiin ja kerroin miehelleni, ettÀ jÀtÀn ne pillerit nyt pois.
Tuntui maailman parhaimmalta ratkaisulta ikinĂ€. đ
Kuten tuossa jo aiemmin kerroin, olen syönyt pillereitÀ noin
viitisentoista vuotta. Koko aikuisikÀni olen kÀyttÀnyt pillereitÀ, joten
oikeasti minulla ei ole pienintÀkÀÀn hajua omasta luonnollisesta kierrostani
tai edes siitÀ, millainen hirviö minusta tulee, kun pillerit jÀÀ pois. :D TÀtÀ
jÀÀmme nyt mielenkiinnolla odottamaan.
No, se ”tulee kun on tullakseen”-asenne lensi romukoppaan
ihan samantien seuraavana pÀivÀnÀ. Latasin puhelimeen jotain miljoona eri
sovellusta, jotka laskee mulle ovulaation ja hedelmÀllisimmÀt pÀivÀt.
Tohkeissani jopa juoksin apteekkiin hakemaan ”mammavitamiineja”, kun pitÀÀhĂ€n
sitĂ€ nyt valmistautua. đ Hain myös apteekista kirjasen, missĂ€
kerrotaan paljon kaikkea tÀrkeÀÀ tietoa hedelmöittymisestÀ, odotuksesta ja
lapsen kasvusta. JÀnnÀÀ. Oon selaillut lÀpi sen kirjan jo varmaan sata kertaa
ja antanut miehellenikin pakolliseksi vessalukemiseksi sen kirjasen. LiekköhĂ€n lukenut…? :D
Sitten alkoi se ekojen menkkojen odotus, jotta pÀÀsisin
kirjaamaan ne nÀihin kaikkiin miljoonaan sovellukseen, jotta ne voisi laskea
mun ovulaation. IkinÀ en ole menkkoja niin kuumeisesti odotellut. Hassua, miten
nelisen pÀivÀÀ voikaan tuntua niin uskomattoman pitkÀltÀ ajalta. No, tuli ne
sitten onneksi sieltÀ ja sitten alettiinkin seurailemaan kalenterista tarkkoja
pÀiviÀ ovulaatiolle. KyllÀhÀn minÀ sisimmissÀni tiesin, ettÀ eihÀn nyt mikÀÀn
puhelimen sovellus voi minun ovulaatioita ja elimistön toimintoja suoraan ihan
tÀysin tietÀÀ mitenkÀÀn, mutta silti uskoin sokeasti nÀihin pÀiviin. :D
Seuraavat pÀivÀni kuluivatkin nÀitÀ eri sovelluksia selaillessa ja kaikenmaailman blogeja ja tekstejÀ lukiessa. Minusta on ihana
lukea muiden blogeja samanlaisista tilanteista. Antaa vÀhÀn vertaistukea, kun
asiasta ei muuten vielÀ kovin kehtaa ihmisille huudella. ErittÀin
mielenkiintoisia hetkiÀ varmasti luvassa. Kunhan nyt vain malttaisin edetÀ
rauhassa.
No, ei tule onnistumaan. :D Mutta aina voi yrittÀÀ.
Seuraavassa tekstissÀni kerronkin sitten lisÀÀ tÀmÀn
ovulaation metsĂ€stĂ€misestĂ€ ja asioiden etenemisestĂ€. đ
terkuin Hieman höpsĂ€htĂ€nyt vauvahuuruilija đ
Ei kommentteja:
LÀhetÀ kommentti